jopa paineilmapulloilla ja sukellussäätimillä varustettuina ihmiset saavuttavat rajansa hyvin nopeasti veden alla. Sen sijaan miehittämättömät sukellusveneet, jotka on kytketty kaapelilla ohjauskeskukseen, mahdollistavat pitkiä ja syviä sukelluksia. Nykyään kauko-ohjattavia sukellusrobotteja käytetään tutkimus -, tarkastus-ja huoltotöissä. Tämän tekniikan mahdollisia sovelluksia rajoittavat kuitenkin kaapelin pituus ja navigaattorin vaisto. Ei ihme, että tutkijat kehittelevät autonomisia vedenalaisia robotteja, jotka suuntautuvat veden alle ja tekevät töitä ilman ihmisten apua.
tällä välin on olemassa auveja (autonomous underwater vehicles), jotka keräävät dataa itsenäisesti tai ottavat näytteitä ennen kuin palaavat lähtöpisteisiin. ”Tällä hetkellä tekniikka on liian kallista rutiinitöihin, kuten laipioiden, patojen tai laivojen vatsojen tarkastamiseen”, selittää Toht. Thomas Rauschenbach, Application Center System Technology AST Ilmenaun johtaja, Saksa Fraunhofer Institute for Optronics, System Technologies and Image Exploitation IOSB. Tämä voi muuttua pian. Yhdessä neljän Fraunhofer-instituutin tutkijoiden kanssa Rauschenbachin tiimi työstää parhaillaan autonomisten vedenalaisten robottien sukupolvea, joka on edellisiä malleja pienempi, kestävämpi ja halvempi. AUVs: n on kyettävä löytämään suuntimansa kirkkaissa vuoristoaltaissa yhtä hyvin kuin sameassa satamavedessä. Ne soveltuvat syvänmeren pohjatöihin sekä merituulivoimalan matalien betonialustojen tarkastuksiin.
Saksan Karlsruhessa sijaitsevan Fraunhofer Institute for Optronics, System Technologies and Image Exploitation-instituutin insinöörit työstävät vedenalaisten robottien ”silmiä”. Optinen havainnointi perustuu erityiseen valotus-ja analyysiteknologiaan, joka mahdollistaa jopa sameassa vedessä tapahtuvan orientaation. Ensinnäkin se määrittää etäisyyden kohteeseen, ja sitten kamera lähettää laserimpulssin, joka heijastuu kohteesta, kuten seinästä. Mikrosekunteja ennen heijastuneen valonvälähdyksen saapumista kamera avaa aukon ja anturit tallentavat valopulssit. Fraunhofer Institute for Optronics, System Technologies and Image Exploitation-tutkimuslaitoksen Ilmenau-haarassa
Rauschenbachin tiimi kehittää robotin ”aivoja”: ohjausohjelmaa, joka pitää AUV: n kurssissa esimerkiksi virtauksissa tietyllä etäisyydellä tutkittavasta seinästä. Fraunhofer Institute for biolääketieteen Engineering IBMT St. Ingbertissä tarjoaa silikonikapseloinnin elektronisten piirien paineensietokykyiseen rakentamiseen sekä uuden robotin ”korvat”: ultraäänianturit mahdollistavat esineiden tarkastamisen. Aiemmin tavanomaisesta kaikuluotaustekniikasta poiketen tutkijat käyttävät nykyään korkeataajuisia ääniaaltoja, jotka heijastuvat esteistä ja jotka anturi rekisteröi. Itzehoessa olevan Fraunhofer-laitteen tehokkaat mutta kevyet litiumakut, jotka toimittavat AUV: lle energiaa, on kapseloitu silikonilla.
Saksan Oberhausenissa sijaitsevan Fraunhofer Institute for Environmental, Safety and Energy Technology UMSICHT-instituutin tutkijat ovat kehittäneet erityisen energianhallintajärjestelmän, joka säästää energiaa ja varmistaa, että tiedot tallennetaan hätätilanteissa ennen kuin robotilta loppuu energia ja sen on noustava pintaan.
kaksi metriä pitkä torpedon muotoinen prototyyppi, jossa on silmät, korvat, aivot, moottori ja akut, lähtee neitsytmatkalleen tänä vuonna uudessa panssarivaunussa Ilmenaussa. Säiliö on vain kolme metriä syvä, mutta ”se riittää ratkaisevien toimintojen testaamiseen”, vakuuttaa Tri. Rauschenbach. Syksyllä 2011 autonominen sukellusrobotti lähtee ensimmäistä kertaa merelle tutkimusalus Poseidonista: useita sukelluksia jopa 6 000 metrin syvyyteen on suunniteltu.