Returning to the question ” what are you doing?”on yksi tapa lähestyä minäkäsitystä. Jos määrittelemme itsemme tekojemme kautta, mitä nuo toimet voisivat olla, ja emmekö ole enää itseämme, kun emme enää osallistu niihin? Psykologi Steven Pinker määrittelee tietoisen nykyisyyden noin kolmeksi sekunniksi useimmille ihmisille. Kaikki muu on mennyttä tai tulevaa (Pinker, 2009). Kuka sinä olet tällä hetkellä, ja tuleeko se minä, joka sinusta tulee tunnin kuluttua, olemaan erilainen kuin se itse, joka lukee tätä lausetta juuri nyt?
aivan kuten kommunikaatioprosessi on dynaaminen, ei staattinen (ts.aina muuttuva, ei pysy samana), sinäkin olet dynaaminen järjestelmä. Fysiologisesti kehosi on jatkuvassa muutostilassa, kun hengität ja hengität ilmaa, sulatat ruokaa ja puhdistat jätteet jokaisesta solusta. Myös psykologisesti olet jatkuvasti muutoksen tilassa. Osa persoonallisuudestasi ja luonteestasi pysyy muuttumattomana, kun taas toiset muuttuvat ja sopeutuvat ympäristöösi ja kontekstiisi. Nämä monimutkaiset yhdistelmät vaikuttavat siihen itseen,jota kutsut. Saatat päättää määritellä itsesi oman yksilöllisyyden, henkilökohtaisten ominaisuuksien, motivaatioiden ja tekojen perusteella (McLean, 2005), mutta mikään luomasi määritelmä ei todennäköisesti pysty kuvaamaan kaikkia sitä, kuka olet ja kuka sinusta tulee.
Minäkäsitys
minäkäsitys on ”se, mitä koemme itsemme olevan” (McLean,, 2005), ja siihen liittyy imagoon ja arvostukseen liittyviä näkökohtia. Se, miten näemme itsemme ja mitä tunnemme itseämme kohtaan, vaikuttaa siihen, miten kommunikoimme toisten kanssa. Se, mitä ajattelet nyt ja miten viestität, vaikuttaa ja vaikuttaa siihen, miten muut kohtelevat sinua. Edellisessä luvussa tarkastelit käsitettä ”looking glass Mind”. Katsomme, miten toiset kohtelevat meitä, mitä he sanovat ja miten he sanovat sen, saadaksemme vihjeitä siitä, miten he suhtautuvat meihin saadaksemme käsityksen omasta identiteetistämme. Itsetunnon kehittäminen viestijänä edellyttää tasapainoa toisten antaman rakentavan palautteen ja rakentavan itsensä vahvistamisen välillä. Arvostelet itseäsi, kuten muutkin, ja molemmilla näkemyksillä on merkitystä.
Pablo Guerreron Kuva Unsplashissa
itsereflektio on ominaisuus, jonka avulla voimme sopeutua ja muuttua kontekstiimme tai ympäristöömme, hyväksyä tai hylätä viestejä, tutkia käsitystämme itsestämme ja päättää parantaa.
sisäinen monologi viittaa persoonan sisäisen viestinnän minäpuheeseen. Se voi olla juokseva monologi, joka on rationaalinen ja järkevä, tai epäjärjestelmällinen ja epälooginen. Oma monologi voi voimaannuttaa ja voimistaa sinua tai se voi tahattomasti häiritä muiden kuuntelemista, haitata keskittymiskykyäsi ja muodostua esteeksi tehokkaalle kommunikaatiolle.
sinun on tehtävä valinta kuunnellaksesi muita, kun he kommunikoivat kirjoitetun tai puhutun sanan välityksellä. Pidättyminen vastausten valmistelemisesta ennen kuin toiset lopettavat puhumisen (tai ennen kuin luet loppuun sen, mitä he ovat sanoneet) on hyvää kuuntelemista ja välttämätöntä suhteiden rakentamiselle. On hyvä kuunteluharjoitus ottaa henkinen Huomio, kun tekee hätäisiä johtopäätöksiä vain osittain puhujan tai kirjoittajan sanoman kuuntelemisesta. On varmasti arvokasta, että päätät kuunnella muita itsesi lisäksi.
yksi viestinnän periaatteista on, että vuorovaikutus on dynaamista ja muuttuvaa. Vuorovaikutus voi olla sisäistä, kuten intrapersonaalisessa viestinnässä, mutta se voi olla myös ulkoista. Saatamme kommunikoida toisen henkilön kanssa ja harjoittaa parillista ihmissuhdeviestintää. Jos sitoudumme kahteen tai useampaan yksilöön, tuloksena on ryhmäviestintä.
yhteenvetona voidaan todeta, että minäkäsitykseen liittyy useita ulottuvuuksia ja se ilmenee sisäisenä monologina ja sosiaalisena vertailuna. Minäkäsitystä voi informoida käymällä dialogia yhden tai useamman ihmisen kanssa sekä lukemalla tai kuuntelemalla puhuttua teosta; toisten viestinnästä huolehtiminen voi tuoda lisäarvoa omakäsityksellesi.