CPGRAMS

1.1 valitusmekanismi on olennainen osa minkä tahansa hallinnon koneistoa. Mikään hallinto ei voi väittää olevansa vastuullinen, reagoiva ja käyttäjäystävällinen, ellei se ole perustanut tehokasta ja tehokasta valitusten muutoksenhakumekanismia. Itse asiassa organisaation valitusmekanismi on mittari, jolla mitataan sen tehokkuutta ja vaikuttavuutta, koska se antaa tärkeää palautetta hallinnon toiminnasta.

I.(A) epäkohtien OIKAISUKONEISTON rakenne huipun tasolla

yleisön epäkohdat otetaan vastaan Intian hallituksen eri kohdissa .Keskushallinnossa on ensisijaisesti kaksi nimettyä solmukohtaa, jotka käsittelevät näitä epäkohtia. Nämä virastot ovat:-

(i) Laitos Hallinnolliset Uudistukset ja Julkiset Epäkohtia , Ministeriön Henkilöstön, Julkisen Epäkohtia ja Eläkkeet

(ii)Osasto Julkisia Epäkohtia, Kaappi Sihteeristön

Osasto Hallinnollisten Uudistusten & Julkinen Epäkohtia

2.1 Osasto Hallinnollisten Uudistusten & Julkinen Epäkohtia on solmukohtien virastoa poliittisia aloitteita julkisen epäkohtia oikaisumenettelyä ja kansalainen centric aloitteita. Hallintouudistusten ja julkisten epäkohtien osaston tehtävänä on ensisijaisesti toteuttaa tällaisia kansalaiskeskeisiä aloitteita hallinnon uudistusten ja julkisten epäkohtien alalla, jotta hallituksen koneisto voi tuottaa laadukkaita julkisia palveluja kansalaisille vaivattomalla tavalla ja poistaa epäkohtien syyt.

2.2 osaston saamat valitukset välitetään asianomaisille ministeriöille/ministeriöille/Valtionhallinnoille / UTs: ille, jotka käsittelevät kantelijalle ilmoitettuun valitukseen liittyvää asiallista tehtävää. Osasto ’käsittelee’ vuosittain noin 1000 epäkohtaa riippuen epäkohdan vakavuudesta ja seuraa niitä säännöllisesti niiden loppusijoitukseen asti. Tämä antaa yksikölle mahdollisuuden arvioida asianomaisen valtion viraston valitusmenettelykoneiston tehokkuutta.

2.3 vastaanotettujen epäkohtien perusteella ministeriö tunnistaa hallituksen ongelmakohdat, jotka ovat valitusherkkiä. Näitä ongelma-alueita tutkitaan ja kyseiselle osastolle/organisaatiolle ehdotetaan korjaavia toimenpiteitä.

julkisten valitusten osasto (DPG)

3.1 Intian hallituksen vuonna 1987 tekemän julkisen valitusten oikaisujärjestelmän tarkastelun perusteella hallituksen sihteeristöön perustettiin julkisten epäkohtien osasto 01.04.88 alkaen. Tämä osasto perustettiin alun perin tutkimaan yksittäisiä valituksia, jotka koskivat neljää keskushallinnon osastoa, jotka olivat alttiimpia julkisille valituksille. Myöhemmin sen toimialaan lisättiin useampia osastoja, joilla on laajempi Julkinen käyttöliittymä, ja tällä hetkellä tämä osasto käsittelee 16 keskushallinnon organisaatioon liittyviä epäkohtia.

3.2 osastoa kaavailtiin valituselimeksi, joka tutkisi valikoivasti epäkohtia ja erityisesti niitä, joissa kantelija ei ollut saanut oikaisua sisäisen koneiston ja hierarkkisten viranomaisten käsissä. Toisin kuin osasto AR&PG, Directorate of Public Grieves on valtuutettu vaatimaan asiakirjat ja virkamiehet keskusteluun nähdä, että valituksen käsittely on tehty oikeudenmukaisesti, objektiivisesti ja oikeudenmukaisesti. Jos osasto katsoo, että valitusta ei ole käsitelty tällä tavoin, se antaa asianomaisen ministeriön/osaston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi sopivia suosituksia, jotka on pantava täytäntöön kuukauden kuluessa.

3.3 tämän päivän valtuutetut ja valistuneet kansalaiset ovat paljon vaativampia, ja siksi hallituksen on kehityttävä, kehityttävä ja pystyttävä vastaamaan yhteiskunnan kehittyviin vaatimuksiin, joita sen on palveltava. Nyky-yhteiskunta suhtautuu kärsimättömästi vanhaan hallintojärjestelmään, joka ei vastaa sen odotuksia. Heidän mielestään valtion työntekijä nähdään tunteettomana, syrjäänvetäytyvänä, korruptoituneena ja koko hallintojärjestelmä itsevaltaisena, läpinäkymättömänä ja ilman työkulttuuria

3.4 tämä edellyttää paradigman muutosta hallinnossa järjestelmään, jossa kansalainen on keskellä ja häntä kuullaan julkisen politiikan eri muotoiluvaiheissa ja toteutuksessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Intia tarvitsee osaavaa, innovatiivista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa julkista palvelua. Julkisen hallinnon perinteisen roolin, joka oli hallinnoija, palvelujen tarjoaja ja kehitystoiminnan valvoja, on tehtävä tilaa uusille välittäjän ja sääntelijän rooleille, jotta maahan voidaan luoda parhaat olosuhteet ja edellytykset huippuosaamisen kansakunnan rakentamiselle.

3.5 Department of Administrative Reforms & Public Grievances on Intian hallituksen solmukohtien virasto, joka laatii ja toteuttaa tällaisia politiikkoja ja strategisia aloitteita, jotta hallituskoneisto voi vastata tämän tavoitteen saavuttamiseen liittyviin haasteisiin.

3.6 Department of Administrative Reforms and Public griefs is the driving engine of reforms in administration and governance. Osasto ehdottaa, että otetaan käyttöön ja johdetaan muutoksia, joilla luodaan laadukas, tehokas, eheä ja vaikuttava julkinen palvelu ja nykyaikaistetaan julkista palvelua. Se on hallinnon solmukohtainen virasto, joka helpottaa hallinnollisia parannuksia ja prosessien uudelleensuunnittelua koko hallituksen alueella. Kansalaisaloite, Valituspolitiikka, hallinnon laatujohtaminen, sähköinen hallinto, Hallintolakien tarkistaminen jne. Parhaiden käytäntöjen dokumentointi ja levittäminen, organisointi & menetelmät, tiedottaminen & Helpottamislaskurit, Virkamiesuudistukset ovat osa hallintouudistusten osaston & yleisiä epäkohtia.

3.7 Seuraavassa esitetään tarvittavat edellytykset mahdollisten uudistusohjelmien onnistuneelle täytäntöönpanolle.:

• poliittinen mandaatti
• sitoutunut ja vahva toimeenpanovallan käyttäjä
• Halukkuus ja valmius hoitaa omia etuja järjestelmässä

II. (A) valtionhallinnon ministeriöiden/ osastojen/ organisaatioiden yleinen valitusten MUUTOKSENHAKUMEKANISMI

4.1 julkisen valituksen Muutoksenhakumekanismi toimii Intian hallinnossa hajautetusti. Keskushallinnon ministeriöillä/osastoilla, niiden alaisilla toimistoilla ja autonomisilla elimillä, jotka hoitavat vuoden 1961 Liikesääntöjen mukaisesti aineellisia tehtäviä, on omat valitusmenettelynsä. Ministeriön/osaston/organisaation epäkohtien johtajaksi on nimettävä Yhteissihteerin tasoinen Virkamies. Epäkohtien johtajien rooli ja tehtävät on annettu hallinnollisten uudistusten ja julkisten epäkohtien osastossa O. M. no.1/PLCY/PG-88(7), joka on päivätty 01.03.1988. Tämä muun muassa valtuuttaa epäkohtien johtajat pyytämään asiakirjoja/raportteja ja tekemään päätöksiä tai tarkastelemaan jo tehtyjä päätöksiä sihteeriä/HOD: ta kuullen myös niillä aloilla, jotka eivät kuulu hänen vastuualueeseensa/vastuualueeseensa.

4.2 julkisten valitusten Muutoksenhakukoneistojen toimintaa eri ministeriöissä/osastoissa/organisaatioissa tarkastelee säännöllisesti pysyvä Sihteerikomitea, jonka puheenjohtajana toimii Kabinettisihteeri ja jonka jäsen-sihteerinä toimii lisäksi hallinnollisten uudistusten ja julkisten epäkohtien osasto.

4.3 jotta epäkohdat voitaisiin korjata nopeasti ja tehokkaasti, osasto AR&PG on ajoittain antanut useita ohjeita, joihin kuuluvat mm.:-

1. Keskussihteeristön toimistoissa joka keskiviikko on kokoukseton päivä, jolloin kaikkien tietyn tason ylittävien virkamiesten on oltava käytettävissä 1000hrs.to 1300 tuntia. ottaa vastaan ja kuulla julkisia epäkohtia. Kenttätason toimistojen, jotka ovat yhteydessä yleisöön, on myös julistettava yksi viikonpäivä kokouksettomaksi päiväksi.
2. nimettävä yhteinen Sihteeritason Virkamies epäkohtien johtajaksi myös autonomisissa elimissä ja julkisen sektorin yrityksissä.
3. käsittele jokainen valitus oikeudenmukaisella, objektiivisella ja oikeudenmukaisella tavalla ja anna perusteltu vastaus jokaiseen hylättyyn valitukseen.
4. analysoidaan vastaanotettuja julkisia epäkohtia, jotta voidaan tunnistaa ne ongelma-alueet, joilla toimintatapoja ja menettelyjä voitaisiin muuttaa palvelujen tarjoamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.
5. Julkaise vihkoja/pamfletteja yleisön saatavilla olevista järjestelmistä / palveluista, joista käy ilmi menettely ja tapa, jolla niitä voidaan käyttää, sekä oikea viranomainen, johon voidaan ottaa yhteyttä tiedoksiantoa varten, samoin kuin valituksen oikaisuviranomainen.
6. poimi lehtien palstoilla esiintyvät epäkohdat, jotka liittyvät niihin, ja ryhdy niihin korjaaviin toimenpiteisiin määräajassa. Antaa takaisin sanomalehdille tutkimusten jälkeen tapauksissa, jotka on todettu perusteettomiksi ja/tai vahingollisiksi organisaation imagolle.
7. on vahvistettava julkisen valituksen muutoksenhakukoneistoa noudattamalla tiukasti kokouspäivää, ilmoittamalla nimi, huoneen numero, puhelinnumero jne. johtajan epäkohtia vastaanotossa ja muissa kätevissä paikoissa, asettamalla lukittu valituslaatikko vastaanotossa.
8. perustaa henkilöstön Valitusmenettelykoneiston ja nimeää henkilöstön Valitusvastaavan.
9. Sisällytä julkisten epäkohtien korjaamiseen liittyvät julkiset epäkohtien käsittely-ja vastaanottotilastot ministeriöiden/osastojen vuotuiseen toimintasuunnitelmaan ja hallinnolliseen vuosikertomukseen.
10. asettaa julkisiin epäkohtiin ja henkilöstön epäkohtiin liittyvän työn hävittämiselle määräajat ja noudattaa niitä tiukasti.
11. ilmoita jokaisesta valituskirjelmästä kolmen päivän kuluessa sen vastaanottamisesta ja mainitse asiaa käsittelevän virkamiehen nimi, nimi ja puhelinnumero. Olisi myös ilmoitettava määräaika, jonka kuluessa vastaus lähetetään.
12. muodostavat Lok Adalatsin / Staff Adalatsin, ellei sitä ole jo perustettu,ja pitävät heitä neljännesvuosittain yleisön sekä henkilökunnan ja eläkeläisten epäkohtien nopeuttamiseksi.
13. muodostakaa sosiaalinen Auditointipaneeli tai muu koneisto, ellei sitä ole jo perustettu, tarkastelemaan julkisen rajapinnan alueita tarkoituksenaan suositella olennaisia muutoksia menettelytapoihin, jotta organisaatiosta tulisi ihmisystävällisempi.
14. perustetaan yleisiin yhteyspisteisiin yhden luukun järjestelmä, joka helpottaa mahdollisuuksien mukaan hakemusten hävittämistä.
15. ilmoitetaan sen virkamiehen puhelin – /faksinumero, jonka allekirjoittama päätös/vastaus on annettava vetoomuksen esittäjälle.
16. epäkohtien seuranta ministeriöiden/osastojen alaisissa organisaatioissa kuukausittain.
17. valituksen oikaisumekanismin julkistaminen painetussa ja sähköisessä mediassa.
18. ministeriöiden/osastojen sihteerit tarkastelevat valitusten vastaanottamista ja hävittämistä viikoittaisissa kokouksissaan.

(B) JULKISTEN EPÄKOHTIEN TYYPIT

5.1 hallinnollisten uudistusten osastossa & vastaanotettujen epäkohtien analyysi paljasti, että suurin osa epäkohdista liittyi kohtuuttomaan päätösten tekemisen viivästymiseen, joka ulottui useista kuukausista useisiin vuosiin ja kieltäytymiseen/kykenemättömyyteen antaa puhevastauksia/antaa perustietoja vetoomuksen esittäjille, jotta he voisivat tutkia, onko heidän asiansa ratkaistu oikein. On huomattava, että jos asianomaiset järjestöt olisivat käsitelleet epäkohdat ensin nopeasti ja asianmukaisesti, kantelijat eivät olisi lähestyneet Hallintouudistusten osastoa & julkiset epäkohdat/julkisten epäkohtien osastoa.

(C) systeemiset ongelma-alueet

6.1 on olemassa sääntöjä, asetuksia ja ohjeita, jotka ovat vanhanaikaisia ja joiden tarkoituksena on siirtää työtä kansalaisten suuntaan. Hallinnon laiskuus, palvelujen alhainen moraali, luontainen hitaus, kannustimien puuttuminen, asianmukaisen auktoriteetin ja vastuuvelvollisuuden puute ovat viivästymisen aiheuttajia, ja viivästyminen on suurin epäkohtia aiheuttava tekijä. Näihin tekijöihin on puututtava asianmukaisesti järjestelmällisillä muutoksilla. Ennaltaehkäisy on parempi kuin hoito. Näillä linjoilla paras tapa korjata epäkohta on olla antamatta epäkohdan syntyä ensimmäisessä oikeusasteessa. Myös viiveellä syntyneen epäkohdan oikaiseminen viivästyy, kuten käy ilmi epäkohtien analysoinnista, jonka mukaan keskimäärin puoli vuotta menee epäkohdan korjaamiseen.

6.2 monesti osastojen / organisaatioiden havaitaan välttävän asianmukaisten päätösten tekemistä turvautumalla hylkäämiseen ilman mielen soveltamista, ei kiinnitetä asianmukaista kiinnostusta tytäryhtiöiden toimistojen/sidoksissa olevien autonomisten organisaatioiden toimintaan ja korostavan hävittämistä eikä laadun hävittämistä. Aiemmin tehdyt päätökset toistetaan ilman, että tapauksia tutkitaan riippumattomasti. Alempien toimihenkilöiden tekemien päätösten tarkistaminen on hidasta. Monissa tapauksissa osastot / järjestöt perustelevat viivästystä ja jatkavat kyvyttömyyttään tehdä päätöksiä sälyttämällä taakan toiselle virastolle tai vetoomuksen esittäjälle. Monta kertaa, todellinen syy epäkohtiin oli sisäinen tehottomuus järjestelmän ja kyvyttömyys tunnistaa yksinkertaisia systeemisiä ratkaisuja. On myös huomattava, että osastojen palvelujen tarjoamiselle asettamia aikasääntöjä ei noudatettu monissa tapauksissa.

6.3 ei ole epäilystäkään siitä, että epäkohtia esiintyy edelleen johtuen korkeasta systeemisestä viivytystoleranssista, huonosta työn laadusta ja vastuuttomuudesta tehtävien päivittäisessä suorittamisessa. Epäkohtien syntyyn on syynä myös se, ettei tarkisteta vanhentuneita, tarpeettomia ja epäjohdonmukaisia sääntöjä, toimintatapoja ja menettelyjä eikä käynnistetä yksinkertaisia, toimivia systeemisiä muutoksia. Osastot ja organisaatiot, jotka työskentelevät päivittäin politiikkojen ja menettelyjen parissa, eivät kuitenkaan näytä kehittäneen kykyä katsoa jatkuvasti sisimpäänsä ja tunnistaa puutteita. Kaikki nämä tekijät ovat varmistaneet sen, että ilmenneitä epäkohtia ei monesti ratkaista ”normaalilla” tavalla ja että niihin on puututtava korkeimmalla hallinnollisella tasolla.

6.4 epäkohtien hoitajien tehokkaan toiminnan laiminlyönti on yksi tärkeimmistä syistä epäkohtien korjaamisen jatkuvaan viivästymiseen. Muita tärkeitä syitä ovat työn huono laatu, tehtävien päivittäisessä suorittamisessa ilmenevä vastuunalaisuus sekä se, ettei toimintatapoja/menettelyjä tarkisteta systemaattisesti ja että ehdotetaan systeemisiä muutoksia. Suurimmassa osassa ministeriöitä, osastoja ja järjestöjä epäkohtien Johtajamekanismi ei toimi säädetyn toimeksiannon mukaisesti.

(D) Painopistealueet

7.1 Tässä yhteydessä on tarpeen, että hallitus tarkistaa lupauksensa tarjota vaivattomia julkisia palveluja kansalaisille keskittymällä systeemisiin muutoksiin, joilla minimoidaan epäkohdat hallituksen alueella. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa keskitetysti, on tarpeen kehittää monitahoinen strategia, joka pannaan täytäntöön ajassa ja tehokkaasti. Kun pidetään mielessä eri tekijät, jotka liittyvät valituksen oikaisukysymykseen, on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin :

7.2 suorituskyvyn tarkastelu-ennakoivat tyytymättömyyden alueet

1. tarkasteluprosesseihin, toimintoihin jne. organisaatiossa ja heittää ne ennakoivasti tavalla, joka ennakoi tyytymättömyyden alueita, tunnistaa toimintaa, jossa avoimuus, oikeudenmukaisuus, varovaisuus ja sopivuus vaarantuvat, interventiot, jotka voivat auttaa saavuttamaan parempia tuloksia, parantaa sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien tyytyväisyyttä.
2. lakien, sääntöjen, asetusten, ohjeiden ja menettelyjen vuosittainen tarkistaminen tehdään menettelyn yksinkertaistamiseksi, jotta hallinnosta tulisi avoimempi, vastuullisempi ja kansalaisystävällisempi. Hallinnon prosessien uudelleensuunnittelussa olisi käytettävä tietotekniikkaa tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi.

7.3.Epäkohtiin taipuvaisten alueiden tunnistaminen ja analyysi

1. tunnistaa korruptiolle ja/tai epäkohtien syntymiselle alttiit alueet ja suorittaa niiden työtarkastuksia. Lisäksi tarkastellaan ulkoista / sosiaalista auditointia alueilla, joilla on erittäin korkea Julkinen käyttöliittymä, jotta voidaan tunnistaa väärintekijät ja parantaa prosesseja ja järjestelmiä. Kansalaisjärjestöt mukaan harjoitukseen.
2. analysoidaan epäkohtien luonnetta ja syitä tavoitteena tunnistaa järjestelmäpuutteet laeissa, säännöissä, määräyksissä, toimintatavoissa, ohjeissa, työtavoissa ja-menettelyissä sekä tehdä systeemisiä muutoksia näiden puutteiden poistamiseksi/korjaamiseksi. Epäkohtien johtajat ovat tässä tarkoituksessa solmuvirkamiehiä. Analyysi tulisi tehdä joka vuosi huhtikuussa ja tutkia todettuja epäkohtiin taipuvaisia alueita. Selvityksissä annetut suositukset tulee toteuttaa saman vuoden joulukuuhun mennessä, jotta saadaan systeemisiä muutoksia ja epäkohtien syy poistettua.
3. on vahvistettava vastuu jokaisesta päivätehtävien viivästymisestä, laiminlyönnistä tai laiminlyönnistä palvelujen tarjoamisen laiminlyönnin vuoksi ja ryhdyttävä kurinpitotoimiin, jotta vältyttäisiin toistumiselta. Tämä antaa selkeän viestin siitä, että jos velvollisuuksia ei hoideta tai epäkohtia käsitellään asianmukaisesti säädettyjen määräaikojen puitteissa, todellinen mahdollisuus vastuun kantamiseen on olemassa. Harkitaan, onko tällaisissa tapauksissa mahdollista määrätä erityisiä seuraamuslausekkeita.

7.4 kansalaisten peruskirja
kansalaisten peruskirjojen laatiminen ja tehokas täytäntöönpano. peruskirjaan olisi sisällyttävä muun muassa aikasääntöjen julkistaminen erilaisten palvelujen tarjoamiseksi kansalaisille/asiakkaille ja yksityiskohtaiset tiedot kaikista valitusten oikaisukeinoista, joita voidaan lähestyä.

7.5.Tiedot & Fasilitation Counters (IFC)
IFC: n kansalaisyhteiskunnan perustaminen ja tehokas operationalisointi voivat olla mukana IFC: n toiminnassa, jotta ne olisivat kansalaisystävällisiä ja tehokkaita.

7.6 on Line rekisteröinti epäkohtia
tehdä julkinen valituksen oikaisu ja seurantajärjestelmä (Pgrams) ohjelmisto, joka toimii jokaisen johtajan epäkohtia. Tämä mahdollistaa sen, että valitusten johtaja voi välittömästi sijoittaa saamansa tiedot tietokantaan (tehokas ” Dak ” – hallinta) ja kirjata tietoonsa, aikooko hän seurata niiden edistymistä, yksilöidä sen jaoston/osaston, johon ne lähetetään jne., tuottaa aikaa, joka kuluu valituksen käsittelyyn, mahdollistaa vireillä olevien epäkohtien tarkastelun organisaatiossa tai organisaatioissa, tuottaa tunnustusta kantelijoille, suorittaa analyysejä jne. Järjestelmässä pitäisi olla myös mahdollisuus kansalaisten verkossa tapahtuvaan epäkohtien kirjaamiseen ja mahdollisuus saada tietoa hänen epäkohtiensa tilasta.

7.7.Epäkohtien nopea ja tehokas korjaaminen

1. epäkohdat on välttämättä tunnustettava, ja niihin on annettava väliaikainen vastaus 3 päivän kuluessa niiden vastaanottamisesta ja ne on korjattava 3 kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta organisaatiossa. Samaa määräaikaa olisi sovellettava myös silloin, kun kyseessä on koordinointi tytäryhtiöiden toimistojen tai muun osaston/organisaation kanssa. Tällaisissa tapauksissa olisi tehtävä erityisiä ponnisteluja, jotka suo moto paljastaa, kun Raportteja kutsutaan.
2. mitään valitusta ei voida hylätä ilman, että se on tutkittu riippumattomasti. Tämä tarkoittaa vähintäänkin sitä, että esimiehen, joka viivytteli alkuperäisen päätöksen tekemistä tai teki alkuperäisen päätöksen, joka on valituksen aihe, pitäisi itse asiassa tutkia asia sekä vastaus, joka on tarkoitettu lähetettäväksi valituksen esittäjälle.
3. tehosta ”epäkohtien johtaja” seuraavilla toisiinsa liittyvillä toimenpiteillä:
   1. sihteerit/Organisaatiopäälliköt, jotka varmistavat, että epäkohtien käsittelijöillä on täydet ”valtuudet” tehtäviensä hoitamiseen ohjeiden mukaisesti.
   2. kaikki osastoon/organisaatioon saapuneet valitusilmoitukset, joko postitse, faksilla tai sähköpostitse, ohjataan poikkeuksetta Valitusjohtajan kautta ennen kuin ne menevät asianomaisiin osastoihin/osastoihin. Tässä vaiheessa valitusten johtajan toimisto käy edustustot läpi ja muodostaa alustavan näkemyksen asiaan liittyvän asian vakavuudesta ja päättää, valvooko se tapausta vai antaako alempien toimihenkilöiden hoitaa asian itsenäisesti. Epäkohtien johtajien tulisi seurata ja seurata vähintään 3-5 prosenttia saaduista epäkohdista, jotta he voivat arvioida epäkohtien oikaisumekanismin tehokkuutta.
   3. on vahvistettava vastuu jokaisessa epäkohtien johtajan havaitsemassa viivästys -, laiminlyönti-ja laiminlyöntitapauksessa ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin asianomaista henkilöstöä vastaan. Lisäksi on harkittava mahdollisuutta määrätä erityisiä seuraamuslausekkeita tällaisista laiminlyönneistä.

7.8 Muutoksenhakumekanismin tarkastelu ja seuranta
sen varmistamiseksi, että ministeriön/organisaation ja oheis – / alaisjärjestön muutoksenhakumekanismin toimivuutta tarkastellaan mielekkäästi kuukausittain osaston sihteerin/ johtajan toimesta. Uudelleentarkastelun olisi katettava myös laiminlyöntien vastaiset toimet.

III sääntelyviranomaisten, oikeusasiamiehen ja vastaavien elinten rooli

8.1 tällä hetkellä räjähdysherkkä kysymys julkisten valitusten korjaamisessa on se, miten nopeasti ja vaiheittain edetään kohti avoimia markkinoita keskitetyn suunnittelumallin asteittaisen hylkäämisen jälkeen. Hallitus vetäytyy tänään monopoliasemassa olevilta monopoliasemassa olevilta eri palvelualoilta ja tilalle siirtyy yksityistä yritystoimintaa. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa valtion monopolit korvataan vielä julmemmilla yksityisillä monopoleilla tai kartelleilla ilman riittävää sääntelyä, täytäntöönpanoa ja valitusten oikaisua.

8.2 tällä on merkittäviä vaikutuksia hallituksen rooliin. Hallitus ei voi vain hylätä kansalaisten etua markkinavoimien hoidettavaksi yksityisen sektorin kattamilla palveluntarjonnan aloilla. Avomarkkinaskenaariossa kustannusten, laadun ja mekanismin määrittelevät usein tärkeimmät sidosryhmät ja toimijat. palvelun toimittamisesta.

8.3 hallituksen on siksi otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit sääntelyviranomaisissa, oikeusasiamiehissä ja vastaavissa elimissä näillä aloilla, jotta myös yksittäisten kansalaisten huolille annetaan yhtä suuri merkitys ja painoarvo ja jotta niihin puututaan asianmukaisesti ja tehokkaasti. Niiden olisi turvattava tavallisten kansalaisten edut ja varmistettava, että kansalaisten epäkohtiin puututaan nopeasti ja tehokkaasti.