Introduction
Section 498-A otettiin käyttöön vuonna 1983 suojaamaan naimisissa olevia naisia joutumasta aviomiehen tai hänen sukulaistensa julmuuden kohteeksi. Rangaistukseksi on määrätty 3 vuotta ja sakkoja. Ilmaisu ”julmuus” on määritelty laajasti siten, että siihen sisältyy ruumiillisen tai henkisen vahingoittamisen aiheuttaminen naisen ruumiille tai terveydelle sekä häirintä, jonka tarkoituksena on pakottaa hänet tai hänen sukulaisensa vastaamaan mihin tahansa lainvastaiseen omaisuuteen tai arvokkaaseen turvallisuuteen liittyvään vaatimukseen. Myötäjäisten häirintä kuuluu osan jälkimmäisen osan lakaisuun. Myös sellaisen tilanteen luominen, joka ajaa naisen tekemään itsemurhan, on yksi ”julmuuden”aineksista.
Rikoslaki, 1860
Jakso 498-A: Julmuuteen alistuvan naisen aviomies tai sukulainen-joka naisen aviomiehenä tai sukulaisena kohdistaa tällaisen naisen julmuuteen, häntä rangaistaan vankeusrangaistuksella, jonka pituus voi olla kolme vuotta, ja häntä rangaistaan myös sakolla.
selitys. – Tässä jaksossa ”julmuudella” tarkoitetaan –
a) mitä tahansa tahallista toimintaa, joka on omiaan ajamaan naisen itsemurhaan tai aiheuttamaan vakavan vamman tai vaaran naisen hengelle, raajalle tai terveydelle (henkiselle tai fyysiselle) ; tai
b) naiseen kohdistuva häirintä, jonka tarkoituksena on pakottaa hänet tai hänen lähipiiriinsä kuuluva henkilö vastaamaan lainvastaiseen omaisuuteen tai arvokkaaseen vakuuteen kohdistuvaan vaatimukseen tai joka johtuu siitä, että nainen tai hänen lähipiiriinsä kuuluva henkilö ei ole kyennyt täyttämään tällaista vaatimusta.
Evidence Act, 1872
Section 113-A: Olettamus siitä, että naimisissa oleva nainen on yllyttänyt naisen tekemään itsemurhan — kun on kyse siitä, onko hänen miehensä tai hänen miehensä sukulainen yllyttänyt naista tekemään itsemurhan seitsemän vuoden kuluessa hänen avioitumispäivästään ja että hänen miehensä tai hänen miehensä sukulainen on kohdistanut häneen julmuutta, tuomioistuin voi kaikki muut asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen olettaa, että hänen miehensä tai hänen miehensä sukulainen oli yllyttänyt tällaiseen itsemurhaan.
selitys. – Tässä pykälässä ”julmuudella”on sama merkitys kuin Intian rikoslain (45/1860) pykälässä 498-A.
rikosluokitus
pykälän 498 mukainen rikos-IPC on tunnistettavissa (tapaus, jossa poliisi voi pidättää syytetyn ilman pidätysmääräystä), jos rikoksen kohteeksi joutunut henkilö tai häneen sukua oleva henkilö veren, avioliiton tai adoption vuoksi tai jos tällaista sukulaista ei ole, siihen luokkaan tai luokkaan kuuluva virkamies, jonka osavaltion hallitus tässä asiassa. Kyse on myös takuita vastaan maksamattomasta rikoksesta.
Object and caution
Section 498-a IPC otettiin käyttöön vannotulla esineellä torjumaan myötäjäiskuolemien ja naisen ahdistelun uhkaa hänen miehensä tai tämän sukulaisten käsissä. Säännöstä ei kuitenkaan tulisi käyttää välineenä vinojen motiivien saavuttamiseksi, Onkar Nath Mishra v. State (NCT of Delhi), (2008) 2 SCC 561.
kuka voi tehdä valituksen?
pykälän 498-A mukaisen valituksen voivat tehdä rikoksen kohteeksi joutuneet naiset tai kuka tahansa häneen sukua oleva henkilö veren, avioliiton tai adoption perusteella. Ja jos sellaista sukulaista ei ole, niin kuka tahansa virkamies, jonka valtion hallitus voi ilmoittaa tästä puolesta.
pykälän 498-A — vanhentumisaika
pykälän 468 CrPC mukaisesti voidaan tehdä rikosilmoitus pykälän 498-A mukaisesti kolmen vuoden kuluessa väitetystä tapahtumasta. CrPC: n 473§: n mukaan yhteisöjen tuomioistuin voi kuitenkin tiedostaa rikoksen vanhentumisajan jälkeen, jos se katsoo, että se on tarpeen oikeudenmukaisuuden vuoksi.
kohdan 498-A rikoksen ydin on julmuus. Se on jatkuva rikos ja joka kerta, kun nainen joutui julmuuden kohteeksi, hänellä olisi Uusi lähtökohta rajoitukselle, Arun Vyas v. Anita Vyas, (1999) 4 SCC 690.
milloin tuomioistuin voi ottaa asian huomioon?
tuomioistuin ei saa ottaa huomioon 498-A§: n nojalla rangaistavaa rikosta lukuun ottamatta rikosilmoitusta, joka koskee sellaista tekoa, tai rikosilmoitusta, jonka on tehnyt loukkauksen kohteeksi joutunut henkilö taikka hänen isänsä, äitinsä, veljensä tai sisarensa taikka hänen isänsä tai äitinsä veli tai sisar. Oikeus voi ottaa asian huomioon myös silloin, jos valituksen tekee joku muu hänelle sukua oleva henkilö veren, avioliiton tai adoption kautta hovin luvalla.
— jakso 198-a CrPC
ainesosat
kohdan 498-a mukaisen rikoksen tekoon vaaditaan seuraavat välttämättömät ainesosat: a) naisen on oltava naimisissa; B) häneen on kohdistettava julmuutta tai häirintää; ja c) tällaisen julmuuden tai häirinnän on oltava osoitettu joko naisen aviomieheltä tai tämän miehen sukulaiselta, U. Suvetha vastaan valtio, (2009) 6 SCC 757.
aviomies-joka on
ilmaisu ”aviomies” kattaa henkilön, joka solmii aviosuhteen ja tällaisen julistetun tai teeskennellyn aviomiehen aseman perusteella alistaa kyseisen naisen julmuuteen pykälän 498-A mukaisella tavalla riippumatta siitä, mikä on itse avioliiton legitimiteetti pykälän 498-a rajoitetussa tarkoituksessa. ”Aviomiehen” määritelmän puuttuminen erityisesti sellaisten henkilöiden sisällyttämiseksi, jotka solmivat avioliittoja näennäisesti ja avoliitossa tällaisen naisen kanssa, väitetyssä roolinsa ja asemansa käyttämisessä ”aviomiehenä” ei ole peruste sulkea heitä pois teoksesta 498-a IPC, Reema Aggarwal v. Anupam (2004) 3 SCC 199.
nainen – toinen vaimo
korkeimman oikeuden kahden tuomarin tuomari on katsonut, että jopa toinen vaimo voi tehdä valituksen pykälän 498-a nojalla. (talking in terms of Sections 498-A and 304-B IPC and Section 113-B Evidence Act, 1872) observes important:
”… the lainsäätäjä has taked care of children born from invalid marriages. Avioliittolain 16. pykälä käsittelee mitättömien ja mitätöityjen avioliittojen lasten laillisuutta. Voidaanko sanoa, että lainsäätäjä, joka oli tietoinen siitä yhteiskunnallisesta leimasta, joka liittyi tyhjien ja mitättömien avioliittojen lapsiin, sulki silmänsä sellaisen naisen ahdingolta, joka tuli aviosuhteeseen tietämättään tai tiedostamatta oikeudellisia seurauksia? Jos tällainen rajoitettu merkitys annetaan, se ei edistäisi lainsäädännöllistä tarkoitusta. … ”(para 18, Reema Aggarwal v. Anupam, (2004) 3 SCC 199)
edellä mainittu kohta lainattiin hyväksyvästi teoksessa A. Subash Babu v. State of A. P., (2011) 7 SCC 616, jossa korkein oikeus katsoi, että pykälää 498-A on vedottu myös silloin, kun on kyse syytöksestä toisen vaimon julmuudesta.
nainen parisuhteessa-voiko tehdä valituksen pykälän 498 mukaisesti — IPC
Keralan korkein oikeus on useita päätöksiä tarkasteltuaan todennut, että pykälän 498-A mukaisen rikoksen tekemiseksi osapuolten on täytynyt suorittaa jonkinlaisia seremonioita, joiden tarkoituksena on avioituminen. Tällöin osapuolet eivät toimittaneet mitään seremonioita ja alkoivat vain elää yhdessä. Katsottiin, että nainen live-in-suhde ei ollut oikeus tehdä valituksen nojalla osa, Unnikrishnan v. State of Kerala, 2017 SCC OnLine Ker 12064.
julmuus ja häirintä
jokainen häirintä ei ole kohdassa 498-a tarkoitettua ”julmuutta”. kohdassa 498-A tarkoitettu häirintä ei ole ”julmuutta”, ja häirintä tapahtuu vain silloin, kun tarkoituksena on pakottaa nainen tai muu hänen lähipiiriinsä kuuluva henkilö vastaamaan lainvastaiseen omaisuudenvaatimukseen jne. että se on ”julmuutta” rangaistavaa pykälän 498-a IPC, State of A. P. v. M. Madhusudhan Rao, (2008) 15 SCC 582.
julmuus voi olla joko henkistä tai fyysistä. Julmuus-termiä on vaikea pakkopaidata määritelmän avulla, koska julmuus on suhteellinen termi. Se, mikä on julmuutta yhtä henkilöä kohtaan, ei saa olla julmuutta toista henkilöä kohtaan, G. V. Siddaramesh v. State of Karnataka (2010) 3 SCC 152.
julmuuden käsite ja sen vaikutus vaihtelee yksilöittäin, riippuen myös siitä sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta, johon tällainen henkilö kuuluu, Gananath Pattnaik v. Orissan osavaltio (2002) 2 SCC 619.
aviomiehen sukulainen-joka on
voidakseen kuulua pykälän 498 soveltamisalaan-IPC: n on oltava aviomiehen ”sukulainen” veren, avioliiton tai adoption perusteella, Vijeta Gajra v. State (NCT of Delhi), (2010) 11 SCC 618.
tyttöystävä tai jalkavaimo, jota veri tai avioliitto ei yhdistä, ei ole aviomiehen ”sukulainen”, kuten kohdassa 498-A, U. Suvetha v. State, (2009) 6 SCC 757.
kohta 498-a-todiste
todiste tahallisesta käytöksestä, joka saa naisen tekemään itsemurhan tai aiheuttamaan vakavan vamman tai vaaran hengelle, raajalle tai terveydelle, olipa kyse henkisestä tai fyysisestä, on ehdoton edellytys sille, että hän toteaa syyllistyneensä julmuuteen syytettyä vastaan, Gurcharan Singh v. Punjabin osavaltio (2017) 1 SCC 433.
rikosoikeudenkäynnissä syytettyä vastaan esitetyt syytteet on näytettävä toteen ilman kaikkia perusteltuja epäilyjä. Tätä vaatimusta ei muuteta, jos kyseessä on 498 A jakso. Ennen kuin todetaan syyllisyys, tuomioistuimen on varmistuttava siitä, että vainaja ei ollut yliherkkä, State of W. B. v. Orilal Jaiswal, (1994) 1 SCC 73.
pykälä 498-A ja”Myötäjäisten kysyntä”
Myötäjäisten kysyntä sisältyy 498-a pykälän B kohdassa tarkoitettuun ”lainvastaiseen kysyntään”; sen ei kuitenkaan tarvitse olla ainoa kysyntä. Korkein oikeus modinsab Kasimsab Kanchagar v. Karnatakan osavaltio, (2013) 4 SCC 551, katsoi, että Rs 10,000: n vaatimus seuralainan takaisinmaksuun, vaikkakaan ei myötäjäisvaatimus, oli lainvastainen vaatimus, joka riitti houkuttelemaan pykälää 498-A.
pykälä 4645>
pykälä 498-A sisältää aikaisemmat julmuudet, Kaliyaperumal v. TN: n osavaltio, (2004) 9 SCC 157.
pykälä 498-A ja olettama todisteista
pykälä 113-a, todisteista annettu laki velvoittaa, että kun nainen tekee itsemurhan seitsemän vuoden kuluessa avioliitostaan ja osoitetaan, että hänen miehensä tai hänen miehensä sukulainen on kohdellut häntä julmuudella pykälässä 498-a määriteltyjen ehtojen mukaisesti, tuomioistuin voi olettaa, että aviomies tai sukulainen, Pinakin Mahipatray Rawal v. valtio Gujarat, (2013) 10 SCC 48.
ei-yhdistettävissä oleva rikos — menettelyn lakkauttaminen-rangaistuksen alentaminen
kohta 498-IPC ei ole yhdistettävissä. Selvittämättömiä rikoksia ovat ne, joissa tuomioistuin ei voi kirjata Osapuolten välistä kompromissia ja hylätä syytettyä vastaan nostettuja syytteitä.
jos aviomiehen ja vaimon välillä on todellinen kompromissi, korkein oikeus voi kuitenkin mitätöidä avioliiton epäsovusta johtuvat rikosilmoitukset CrPC: n 482§: n (luontainen toimivalta) nojalla, vaikka siinä väitetyt rikokset eivät olisikaan yhdistettävissä, koska tällaiset rikokset ovat luonteeltaan henkilökohtaisia eivätkä ne vaikuta yhteiskuntaan toisin kuin törkeät rikokset, kuten murha, raiskaus jne.
jos tuomio on kirjattu ja tuomio on annettu pykälän 498-A mukaisesti, ja jos tuomioistuin katsoo, että osapuolilla on todellinen halu haudata sotakirves, se voi rauhan nimissä lyhentää syytetyn tuomion jo kärsittyyn tuomioaikaan, Manohar Singh v. State of M. P., (2014) 13 SCC 75
498-A § ja naisten suojelu Perheväkivallalta, 2005
myös rikostuomioistuimessa, jossa on vireillä 498-A§: n mukainen asia, jos väite todetaan aidoksi, valittajalla on aina mahdollisuus pyytää perheväkivallasta annetun lain 18-22§: n mukaisia helpotuksia ja mainitun lain 23§: n mukaisia väliaikaisia helpotuksia, Juveria Abdul Majid Patni v. Atif Iqbal Mansoori, (2014) 10 SCC 736.
(Perheväkivaltalaki, 2005, säädetään yksityisoikeudellisesta oikeussuojakeinosta, jonka tarkoituksena on suojella naisia perhepiirissä tapahtuvan perheväkivallan uhreilta ja estää perheväkivallan esiintyminen yhteiskunnassa. Siinä säädetään 18§: n mukaisesta suojelumääräyksestä, 19§: n mukaisesta oleskelumääräyksestä, 20§: n mukaisesta rahallisesta huojennuksesta, 21§: n mukaisesta huoltajuusmääräyksestä, 22§: n mukaisesta korvauksesta ja 23§: n mukaisesta väliaikaisesta huojennuksesta)
säännöksen väärinkäyttö ja sen perustuslaillisuus
on tullut ilmi monia tapauksia, joissa valitukset eivät ole vilpittömiä ja ne on tehty vinoin perustein. Tällaisissa tapauksissa syytetyn vapauttaminen ei kaikissa tapauksissa poista oikeudenkäynnin aikana ja sitä ennen kärsittyä häpeää. Joskus epäsuotuisa medianäkyvyys lisää kurjuutta. Säännöksen väärinkäyttö voi vapauttaa uuden laillisen terrorismin. Säännöstä on tarkoitus käyttää kilpenä eikä salamurhaajan aseena. Pelkkä oikeussäännöksen väärinkäytön mahdollisuus ei kuitenkaan mitätöi sitä. Section 498 – A is constitutional, Sushil Kumar Sharma v. Union of India, (2005) 6 SCC 281.
korkeimman oikeuden ohjeet
Arnesh Kumar v. Biharin osavaltio, (2014) 8 SCC 273
pyrkiessään varmistamaan, että poliisiviranomaiset eivät pidätä syytettyä tarpeettomasti eivätkä Maistraatti anna lupaa vangitsemiseen huolettomasti ja mekaanisesti pykälän 498-a IPC mukaisissa tapauksissa, tuomioistuin antoi tiettyjä ohjeita (ohjeita sovelletaan kuitenkin myös muihin tapauksiin, joissa rikoksesta voidaan tuomita enintään seitsemän vuoden vankeusrangaistus), joihin kuuluu:
(a) poliisiviranomaiset eivät saa automaattisesti pidättää syytettyä, kun 498-IPC on rekisteröity. Heidän olisi varmistettava, että pidätys on tarpeen CrPC: n 41§: n mukaisten parametrien perusteella (tuomiossa vahvistetaan parametrit).
b) poliisiviranomaisten on täytettävä tarkistuslista(joka sisältää CrPC: n 41§: n 1 momentin b alakohdan ii alakohdassa määritellyt alalausekkeet) ja esitettävä pidätyksen perustelut ja aineisto.
c) Maistraatti antaa luvan vangitsemiseen vasta kirjattuaan tyytyväisyytensä poliisiviranomaisten antamaan raporttiin.
(d) jos poliisiviranomaiset eivät noudata ohjeita, heitä odottaa osastokanne sekä rangaistus oikeuden halventamisesta.
e) jos oikeustuomari ei noudata ohjeita, hän on vastuussa asiasta vastaavan korkeimman oikeuden osastokanteista.
Rajesh Sharma v. State of U. P., 2017 SCC OnLine SC 821
tässäkin tapauksessa korkein oikeus antoi ohjeet pykälän 498-a IPC väärinkäytön estämiseksi, joita muokattiin edelleen Social Action Forum for MANAV Adhikar v. Union of India, 2018 SCC OnLine SC 1501. Näitä ohjeita ovat:
(a) pykälän 498-A mukaiset kantelut ja muut niihin liittyvät rikokset saa tutkia vain alueen nimetty tutkinnanjohtaja.
b) Jos osapuolet pääsevät ratkaisuun, ne voivat 482 pykälän nojalla kääntyä High Courtin puoleen asian käsittelyn tai muun määräyksen kumoamiseksi.
c) jos takuusummahakemus jätetään vähintään yhden päivän varoitusajalla yleiselle syyttäjälle/kantelijalle, asiasta voidaan päättää mahdollisuuksien mukaan samana päivänä. Riidanalaisten myötäjäisten takaisinperintä ei voi sellaisenaan olla peruste takuun epäämiselle, jos vaimon / alaikäisten lasten elatusapua tai muita oikeuksia voidaan muutoin suojella.
d) sellaisten henkilöiden osalta, jotka asuvat vakinaisesti Intian ulkopuolella, passien takavarikoimisen tai punaisen kulman ilmoituksen antamisen ei pitäisi olla rutiininomaista.
e) näitä ohjeita ei sovelleta, jos kyseessä on konkreettinen fyysinen vamma tai kuolema.
Lisäehdotus käsittelyssä
- Surendra Malik ja Sudeep Malik – korkein oikeus Rikoslakikokoelmasta
- Surendra Malik ja Sudeep Malik – korkein oikeus avioliitosta & avioero, julmuus/Myötäjäiskuolema, huoltajuus, adoptio & elatusapu (2 osaa)
- Mamta Roy – Law relating naisille & lapsille