HSP eli erittäin herkkä henkilö määritellään henkilöksi, joka on sekä äärimmäisen herkkä fyysiselle maailmalle että energialle. Pidän HSPs: ää aina Rob Lowen Chis Traeger — hahmona puistoissa ja Rec-uskomattomissa fyysisissä yksilöissä, mutta jos ne koskettavat bakteereita, ne ovat laskussa.
HSPs: llä on tyypillisesti supervoimia — he ovat supermaistajia, joilla on ylimääräinen maku, heillä on uskomaton kuulo, he ovat uskomattomia urheilijoita-mutta he ovat niin herkkiä, että jos ”hiekanjyvä” pääsee heidän elimistöönsä, he ovat mennyttä.
HSPs tunnetaan ruoka-allergioista juuri tästä syystä. He tuntevat itsensä muita huonommiksi syötyään huonosti, koska ovat niin virittyneitä kehoonsa – ja koska heillä on oikeutetusti enemmän ruoka-allergioita ja-intoleransseja. Mikrosiru! Vaikka ehdottomasti taito, mutta voit varmaan nähdä, miksi se olisi todella ärsyttävää ja vaikeaa, liian.
jos olet HSL: n jäsen, sinulla voi myös olla vaikeuksia väkijoukoissa, kokea kovia ääniä, katsella elokuvia, joissa on toimintaa tai häiritsevää kuvastoa, tai katsella uutisia. HSPs on erittäin läpäisevä energinen kalvo. Viiden minuutin CNN-jutun katsominen aiheuttaa heille masennusta viikoksi. Jälleen, voit nähdä, miten tämä olisi ongelmallista, koska jos HSP ei voi hallita niiden herkkyys sitten he tarvitsevat tehokkaasti jättäytyä pois paljon maailman kokemuksia.
ulkopuolelle jättäytyminen on etuoikeuteen perustuva valinta, ja jos välität intersektionaalisuudesta, vältät sitä hinnalla millä hyvänsä.
HS: t ovat myös uskomattoman herkkiä ympärillään olevien ihmisten tunteille ja energialle. Jos he kävelisivät ahtaaseen huoneeseen, he tuntisivat energian aallon voittavan heidät, ja he ottaisivat heti muiden tunteet tilassa. HSP: t ovat kuitenkin niin herkkiä, että heillä on vaikea aika tuntea, kenen tunteisiin he liimautuvat; jos olet HSP saatat kysyä itseltäsi, ”Onko tämä tunne todella minun? Vai onko se jonkun muun — ja kenen?”
HSP: n paras tapa selvittää, mitkä tunteet ovat aidosti omiaan, on olla yksin. Tästä syystä HS-palvelut vaativat paljon hiljaista aikaa.
on huikeaa olla HS: ssä, mutta on se myös aika musertavaa ja yksinäistä. Olet vähän kuin X-Men ennen kuin he menevät kouluun Professori X: n kanssa — sinulla on voimia, mutta kuten, WTF pitäisikö sinun tehdä niillä?!? Ja miten voit olla satuttamatta itseäsi hyödyntämisen prosessissa?
jotta HSPs päivittäisi käyttöjärjestelmänsä, on tärkeää kehittää henkilökohtaista resilienssiä ja rajoja, jotta he eivät heittäydy irti jokaisesta muusta oliosta, jonka he kohtaavat päivittäisessä toiminnassaan. Muuten, saadakseen asiat tehdyiksi ja tunteakseen olonsa rauhallisimmaksi he huomaavat viettävänsä paljon aikaa yksin.
Empat
seuraavan tason HSP: stä ylöspäin empaateilla on parempi ote kyvystään toimia maailmassa, mutta silti tuntea muiden ihmisten tunteet.
Empaatteja ei heitetä pois samalla tavalla kuin HSP: t. Tämä on kovalla työllä saavutettu etu. Joku empaatiksi identifioituva on todennäköisesti käyttänyt melko paljon aikaa heidän herkkyyksiensä tutkimiseen ja henkilökohtaisen itsemääräämisoikeuden kehittämiseen omien tunteidensa suhteen. Ehkä tämä johtui hengellisestä harjoittelusta, päivittäisestä mietiskelystä tai heidän lahjojensa ja niiden käytön syvemmästä ymmärtämisestä.
niiden ravinnontarve on todennäköisesti muuttunut, ne ovat hieman runsaampia ja siksi niitä voi olla suhteellisen normaalisti. Empaatti on edelleen hyvin herkkä,mutta osaa välttää tai ratkaista kohtaamansa ongelmallisen energian.
tästä huolimatta empaatit elävät nimensä mukaisesti ja kykenevät empatiaan toisen ihmisen tunteita tai tunteita kohtaan-aivan turhaan.
ehkä tämä on sattumaa-empaatti tarttuu toisen tunteisiin herkkyytensä vuoksi ja tuntee ne niin syvästi, ettei tunnista, onko tunteiden lähde heidän sisällään vai heidän yläpuolellaan. Tämä voi tulla esiin myös läheisriippuvuutena ihmissuhteissa, koska tunnemme kietoutuneina sen henkilön tunteisiin, jonka kanssa vietämme aikaa.
kun toimimme myötätunnon sijaan empatialla, syvennymme toisten tunteisiin siinä määrin, ettemme pysty näkemään ja toimimaan selkeästi. Jos voimme käyttää myötätuntoa, säilytämme henkilökohtaisen itsemääräämisoikeutemme kaikissa tilanteissa, mikä on paljon hyödyllisempää kaikille asianosaisille.
esimerkiksi, jos olen empaatti ja ystävä kertoo työnantajansa huonosta kohtelusta, tunnen kaikki samat tunteet, joita ystäväni tuntee: vihan, pettymyksen, pelon, petoksen, toivottomuuden. Saatan jopa alkaa itkeä heidän kanssaan ja tuntea tarvetta kostaa työnantajalle ikään kuin minua kohdeltaisiin kaltoin. Mutta jos pystyn samaistumaan myötätuntoisesti, näen ongelman, jota ystäväni käy läpi, ja tarjoan heille tukea(olkapäätä, jota vasten itkeä? Lasi viiniä? Loitsu?) ja mahdollisesti hyödyllinen ulkopuolinen ratkaisu tai näkökulma.
joissakin tapauksissa empaatit tarttuvat toisen ihmisen tunteisiin tarkoituksellisesti. He tuntevat, mitä toinen käy läpi, tarvitsematta kysyä.
tämä on itse asiassa erittäin invasiivinen ja hillitty ongelmallinen. Se on sama kuin lukisi jonkun päiväkirjaa. Jos olet empaatti ja käytät lahjojasi ”ajatustenlukuun” ilman lupaa, ole varuillasi. Pitäisitkö siitä, jos joku tekisi sinulle niin? Luultavasti ei. Meidän on ansaittava läheistemme luottamus ja kunnioitus niin paljon, että he voivat kertoa tunteistaan meille. Meillä ei ole oikeutta päästä heidän sisäiseen maailmaansa. Pyydä aina suostumus.
intuitiivinen
intuitiivinen on erittäin herkkä ihminen, joka hallitsee lahjansa ja niiden rajat. Ihannetapauksessa joku, joka on intuitiivinen voi tehokkaasti kytkeä lahjoja päälle ja off — virittää, kun he tarvitsevat sitä, sammuta, kun se on sopimatonta.
tämä ei ole lopullinen määränpää — huomaan lipsahtavani HSP: n tai empaatin ominaisuuksiin paljon riippuen siitä, miten hyvin pidän itsestäni huolta tai mitä elämässäni tapahtuu. Mutta tunnen itseni terveimmäksi, kun pystyn luomaan itselleni rajoja, koska rajat tarkoittavat sitä, että kunnioitamme tai kunnioitamme itseämme. Ja kun kunnioitamme omia rajojamme, alamme yleensä nähdä ja kunnioittaa toisten rajoja.
jostain on aloitettava rajoja luodessa. Mielestäni empatian ja myötätunnon eron näkeminen ja harjoittaminen on hyvä paikka aloittaa. Muista, että rajat ovat läpäiseviä ja alati muuttuvia. Niiden ei ole tarkoitus olla tiiliseinä, joka pitää kaiken ulkona — enemmänkin selliseinä, joka on valikoiva sen suhteen, mitä se päästää sisään ja ulos.
soluseinän tavoin rajasi voivat muuttua sen mukaan, miltä sinusta tuntuu. Emily Anderson käyttää termiä” itseään kunnioittava ” käytäntö rajan sijaan, mikä on minusta niin hyödyllistä. Sen sijaan, että yrittäisit innokkaasti luoda rajoja, kysy itseltäsi sen sijaan, kunnioittaako teko sinua vai ei. Jos se ei toimi, olet luonut rajan sanomalla ”ei” sille.
johtopäätös
me ollaan Kaikki HS. Empaatit. Intuitiivinen. Olemme kaikki erityisiä!!!! Näiden kohteiden ero on itsesäälissä ja rajojen hallitsemisessa.