erityyppisten pitopalvelusopimusten ymmärtäminen

pitopalvelusopimusten tyypit

Pitopalvelusopimukset ovat asiakkaan ja pitopalvelusopimuksia, jotka koskevat ruoan ja virvokkeiden toimittamista työpaikalla määräajaksi. Pitopalvelusopimuksia on monenlaisia, ja niistä jokaisessa on hyviä ja huonoja puolia. Asiakkaat valitsevat sopimustyylin, joka sopii; organisaation vaatimukset, ruokatyyli, työntekijöiden odotukset, työympäristö, sijainti, catering-kilpailu ja catering-politiikka. Pitopalvelusopimuksen tyyppi täsmentyy yleensä toimeksisaajalle catering-kilpailutuksessa.

sopimusten tulee olla oikeudenmukaisia molempia osapuolia kohtaan ja niissä tulee olla tilivelvollisuus ja arvo asiakkaalle sekä realistinen palkkio ja/tai kannustin pitopalvelun tarjoajalle.

nämä ovat pääasialliset ateriapalvelusopimukset:

kustannukset Plus

  • pitopalvelu laatii arvion talousarviosta.
  • pitopalvelu hoitaa palvelua budjetin mukaan.
  • jos budjetti ylittyy, asiakas maksaa erotuksen; jos säästöjä syntyy, ne siirtyvät asiakkaalle.
  • Tuki voi muuttua kuukausittain.
  • urakoitsijat perivät hallinnointipalkkion.

Cost Plus guarantee

  • samat edut kuin ”cost plus” ja lisäksi pitopalveluyritys takaa tietyt budjettikohdat, kuten työvoimakustannukset, bruttovoittoprosentti, satunnaisotot prosentteina myynnistä ja hallinnointipalkkiosta.
  • varmistaa, että mahdollinen hyöty lisääntyneestä myynnistä vähentää pohjatukea.
  • Kustannuslinjat ovat ”kiinteitä” tai taattuja ja veloitetaan asiakkaalta.
  • asiakas ei yleensä hyödy mistään säästöistä, mutta säästöjen jakamisesta voidaan sopia pitopalvelu -, asiakas-ja catering-tiimin kesken.
  • sopimukseen voi sisältyä suoritukseen perustuva kannustava hallinnointipalkkio.
  • laaditaan palvelutasosopimus (SLA), ja pitopalveluyrittäjä sitoutuu vaarantamaan osan palkkiostaan.
  • pitopalvelun suorituskykyä mitataan SLA: n avulla.
  • tuki vaihtelee.

ei TuKia/kustannuksia

  • Pitopalveluyrityksellä on yleensä täysi itsenäisyys tariffien, ruokalistan ja kaikkien muiden kustannusten suhteen ja niiden soveltamisessa.
  • Nollatukea voidaan harkita vain sellaisilla suurilla volyymeillä alueilla, joiden lähellä Korkea katuhinta on hyväksyttävää.
  • asiakkaalle ei aiheudu kuluja ja pitopalvelu ottaa kaiken riskin.
  • tyhjiin tukiin ja käyttöoikeussopimuksiin on sovellettava tiettyjä parametreja, kuten suvereniteettia palvelutasoon, aukioloaikoihin, tarjontaan ja hinnoitteluun.
  • pitopalvelun pitäjä ylläpitää tuloslaskelmaa, mutta niitä ei toimiteta asiakkaalle.

kiinteä hinta/kustannukset/tuki

  • vuosibudjetin, johon sisältyvät kaikki tunnetut muuttujat, laatii pitopalveluyrittäjä.
  • vuotuiset kustannukset jaetaan 52: lla viikoittaisen kiinteän tuen laskemiseksi tai 12: lla kuukausittaisen kiinteän tuen laskemiseksi. Tämä hinta veloitetaan asiakkaalta.
  • asiakas ei maksa liikakuluja ja tietää tarkalleen, mikä tuki on joka kuukausi.
  • tuen hallinnointipalkkioosaa voidaan kannustaa, mutta tämä ei ole täysin oikeudenmukaista pitopalvelun tarjoajaa kohtaan, koska he jo ottavat riskin palvelun tarjoamisesta.
  • heikompilaatuiset urakoitsijat voivat vähentää laatua ja yleiskustannuksia voittonsa parantamiseksi.
  • hallinnointipalkkio on usein suurempi mahdollisten riskien huomioimiseksi.

kiinteät kustannukset asukasta/käyttäjää/työntekijää kohti

  • vuosibudjetti laaditaan ja lasketaan siten, että saadaan kiinteät kustannukset käyttäjää kohti.
  • asiakasta laskutetaan käyttäen päivälukuja kerrottuna henkeä kohti lasketuilla ruokakustannuksilla.
  • Pitopalveluilla on käytössä järjestelmä käyttäjämäärien laskemiseksi.
  • tämä on yleinen sopimustyyli vieraanvaraisuudesta, kouluista ja asiakkaista, joissa asiakas ei maksa ateriaansa.

toimilupa

  • Nollatuen lisäksi asiakkaalle annetaan kuukausittain prosenttituotto (yleensä myynnistä).
  • Pitopalvelu tarjoaa asiakkaalle kuukausittaiset myyntimäärät.
  • käytetään yleensä vähittäiskaupassa tai pääkadulla.
  • nämä ovat yleensä suuren volyymin sopimuksia.

Rojaltisopimus

  • parhaiten käytetty osana pitkän aikavälin strategiaa.
  • tarjoaa asiakkaalle joka kuukausi taatun myyntituottoprosentin.
  • siirtää ruokakustannusten ja varastotilojen hallintaan liittyvät riskit pitopalvelulle.
  • asiakkaan rojaltiprosentti säilyy, vaikka pitopalvelun tuotto pienenisi siinä tapauksessa, että pitopalveluyritys ei hallitse kulujaan.
  • Rojaltisopimus kannustaa molempia osapuolia.
  • on vaihtoehto kannustettuun hallinnointipalkkioon perustuvalle SLA: lle.
  • koskee vain suuria liikevaihtotoimintoja.

Sanasto erityyppisissä pitopalvelusopimuksissa käytetyistä yhteisistä sopimustarjoiluehdoista

avustus

alin kustannuserä asiakkaalle, jos pitopalveluyritys tarjoaa pitopalvelun, jos myyntitulot ovat pienemmät kuin toimintakustannukset.

palvelutasosopimus (SLA)

palvelusopimuksen osa, jossa palvelun taso on virallisesti määritelty. Pitopalvelun tulot (kuitenkin ansaittu ts. hallinnointipalkkiota) voidaan kannustaa joko myyntiin ja / tai SLA: han.

bruttotulos (GP)

elintarvikekustannusten ja tulojen välinen erotus, joka tavallisesti korvaa osan tai kaikki toimintakustannukset

RRP

suositushinta

tariffi

myyntihinta

toimintakulut

muut kulut kuin elintarvikkeet eli siivous, irtaimisto, univormut, varusteet ja syväpuhdistus.

työvoimakustannukset ja kaikki joukkueen työllistämiseen liittyvät kustannukset.

hallinnointipalkkio

suoraan palvelun toiminnasta saadut tulot, joilla katetaan palvelun tuottamiseen tarvittavien henkilöiden ja palvelujen työllistämisestä ja johtamisesta aiheutuvat kustannukset.

Lataa oppaamme eri pitopalvelusopimustyyppien ymmärtämiseen täältä

asiantuntija-apua

jakaaksemme parhaita käytäntöjä olemme kehittäneet bartlett Mitchellin työ-ja sopimuspalvelujen asiantuntijaoppaita. Lataa pdf-opas erilaisiin catering-sopimuksiin tai lue asiantuntijaoppaamme 5 sopimustarjoilun eduista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.