nestekytkentä koostuu pumpun juoksupyörästä (syöttöakselissa) ja juoksijasta (lähtöakselissa). Molemmat juoksupyörät on sijoitettu samaan koteloon.
KS.Kuva. 1 Nestekytkentä
Kuva. 1 Nestekytkentä: Nestekytkentäkaavio
Pumpun juoksupyörä työntää kotelon sisällä olevaa nestettä (yleensä alhaisen viskositeetin öljyä) kohti juoksijaa, mikä saa lähtöakselin pyörimään. Nestekytkimissä ei ole pumpun (indeksi P) ja turbiinin (indeksi T) välisiä diffuusoriippuja, toisin kuin hydraulisissa momentinmuuntimissa. Koska staattinen kotelo ei tue diffuusoria, nestekytkimen tulo (TP) ja lähtömomentti (TT) ovat samat.
TP = TT = t
virtausarvoja (PP = t · wP) ja PT = T · wT) käytetään nestekytkennän hyötysuhteen laskemiseen.
ν turbiinin nopeuden ja pumpun kierrosnopeuden välinen suhdeluku
ω kulmanopeus
kun turbiinin nopeus (n T) on nolla, nestekytkimellä on erittäin suuri ajomomentti. Jos turbiinin nopeus on yhtä suuri kuin pumpun kierrosnopeus (n T = n P), vääntömomentti (T) on nolla. Luistaminen tapahtuu kuitenkin aina voimansiirron aikana, jolloin turbiinin nopeus on pienempi kuin pumpun.
KS.Kuva. 2 Nestekytkentä
Kuva. 2 Nestekytkentä: ominaiskäyrät eri täyttömäärille
käyttämällä säädettävää kauhaputkea täyttömäärän (V) muuttamiseksi mahdollistetaan liukuman (1-ν) ja vuorostaan turbiinin nopeuden säätely.
hydrodynaamisten affiniteettilakien mukaan turbiinin nopeus riippuu myös pumpun nopeudesta. KS.Kuva. 3 Nestekytkentä
Fig. 3 Nestekytkentä: Ominaiskäyrät pumpun eri kierrosnopeuksille
mallien laaja kirjo tarkoittaa, että ominaiskäyrät voidaan sovittaa mahdollisimman hyvin ajo-ja käyttökoneen vaatimuksiin. Katso Viikunoita. 4 ja 5 Nestekytkentä
Fig. 4 Nestekytkentä: ominaiskäyrät eri siipiluvuille z 
Fig. 5 Nestekytkentä: Ominaiskäyrät nestekytkimille, joiden ulkohalkaisija on litistetty ja joissa on epäsymmetrinen Pumpun juoksupyörä ja turbiinin juoksupyörä
, jos ne yhdistetään vaihteistoyksikköön (KS.vaihteisto), nestekytkintä kutsutaan joskus myös vaihdetuiksi vaihtuvanopeuksisiksi kytkimiksi. Tulo-ja lähtöakselien mekaaninen erottaminen vaimentaa vääntömomentin nousuja ja tärinää. Haittana on kuitenkin se, että tehokkuus vaarantuu joskus merkittävästi (esim. nestekytkennän lämpötilan nousun vuoksi) liukumisen seurauksena. Tätä haittaa voidaan lieventää yhdistämällä nestekytkentä hydrauliseen momentinmuuntimeen. Pienemmällä nopeus-ja tehoalueella nestekytkentä ottaa vastuun toiminnasta, kun taas 80-100%: n nopeusalueella Tulo-ja lähtöakselit ovat tiukasti kytkettyinä toisiinsa. Tämä tarkoittaa, että suurin osa tehosta voidaan siirtää ilman liukumista tai häviöitä, mutta mahdollistaa sen, että hydraulinen Momentinmuunnin jatkaa samanaikaisesti pyörimisnopeuden ja tehon (esim. kattilan syöttöpumpun) kasvattamista planeettavaihdeyksiköllä (nopeusmodulaatiovaihde) tapahtuvan tehon jakamisen ansiosta.