mainokset:
Lue tämä artikkeli oppia merkitys, määritelmä, luonto, ominaisuudet, laajuus, merkitys ja kehittäminen maaseudun sosiologian.
Maalaissosiologian merkitys:
Intia on periaatteessa kylien maa. Maaseutusosiologia on kylä-tai kyläyhdistyksen sosiologiaa.
se on sosiologian haara, joka tutkii maaseutuyhteiskuntaa. Maaseutusosiologia tutkii kylissä asuvien ihmisten suhteita.
mainokset:
se on kuin maaseudun yhteiskunnallisen elämän peili. Se tarjoaa yksityiskohtaista tietoa maaseudun elämän eri osa-alueista, sen ongelmista, kulttuurista, uskonnosta, taloudellisesta ja poliittisesta elämästä.
Intiaaniseuralla on euforiaa kyläelämälle. Kyläyhdistystä pidetään intialaisen yhteiskunnan selkärankana. Kylien kehittämiseen on käytetty miljoonia rahaa. Maaseutusosiologian tutkimuksen perustavoitteena on tehdä kyläläisistä omavaraisia ja liittää heidät myös laajempaan yhteiskuntaan alueellisella ja kansallisella tasolla.
historiallisista syistä nykyinen Intian maaseutuyhteiskunta on muodostunut erilaisten maaseutuyhteiskuntien varsinaiseksi mosaiikiksi ja siten paljastaa monipuolisen kulttuurikuvion. Maaseutuyhteiskuntamme jälleenrakentamiseksi on välttämätöntä tutkia taloudellisten voimien lisäksi yhteiskunnassamme toimivia sosiaalisia, ideologisia ja öljyisempiä voimia. Se on hyvin monimutkainen ja valtava tehtävä.
” Intian maaseutusosiologia eli tieteenala, joka hallitsee tiettyä Intian maaseutu-ja yhteiskuntajärjestystä, on vielä perustamatta. Tällainen tiede on kuitenkin perusedellytys Intian maaseudun yhteiskunnan uudistamiselle, joten välttämätön koko Intian yhteiskunnan uudistamiselle.”—A. R. Desai
Maalaissosiologian määritelmä:
monet länsimaiset ja intialaiset sosiologit ovat antaneet määritelmänsä maalaissosiologiasta omasta näkökulmastaan. Sosiologeista mainittakoon T. L. Smith, A. R. Desai, Dwight-Sanderson, Chapin jne. ovat hyvin tärkeitä.
mainokset:
”…… maaseutusosiologian ensisijaisena tavoitteena olisi oltava tieteellisen, systemaattisen ja kattavan tutkimuksen tekeminen maaseudun yhteiskunnallisesta organisoinnista sen rakenteessa, tehtävissä ja kehityksen objektiivisissa suuntauksissa ja tällaisen tutkimuksen pohjalta sen kehityksen lakien selvittäminen.”—A. R. Desai
” Maaseutusosiologia on maaseutuympäristön elämän sosiologiaa.”- Sanderson
” maaseutuelämän sosiologia on tutkimus maaseutuväestöstä, maaseudun yhteiskunnallisesta järjestäytymisestä ja maaseutuyhteiskunnassa toimivista maaseudun sosiaalisista prosesseista.”- F. S. Chapin
” sellaisista sosiologisista tosiasioista ja periaatteista, jotka ovat peräisin maaseudun sosiaalisten suhteiden tutkimuksesta, voidaan käyttää nimitystä maaseutusosiologia.—- T. L. Smith
edellä mainitut määritelmät ovat antaneet selkeän käsityksen maaseutusosiologiasta. Määritelmät sisältävät epäilemättä maaseutusosiologian teoreettisen ja sovelletun näkökulman. Maaseutusosiologia selventää maaseudun yhteiskuntaelämän lakeja ja muistuttaa sen edistymisen välttämättömistä ehdoista.
Maaseutusosiologian luonne:
Intiassa maaseutusosiologiaa käsitellään osana sosiologiaa. Sosiologian tavoin sitä pidetään myös yhteiskuntatieteenä. Se on nimenomaan sosiologian erikoisala. Se on luonteeltaan tieteellinen. Oikeastaan maaseudun sosiologia on luonteeltaan tiedettä. Tiede viittaa yksinkertaisilla sanoilla systemaattiseen tiedon kokonaisuuteen. Maaseutusosiologiassa maaseudun ongelmia tutkitaan systemaattisesti ja loogisesti.
, jonka seurauksena tutkimuksesta tulee yleissitova. Maaseutusosiologia täyttää tieteen eri kriteerit. Mutta koko kiista keskittyy joidenkin ongelmien ympärille, jotka kieltävät maaseudun sosiologian aseman tieteenä. Yleensä termillä ”luonto” tarkoitetaan ilmiön olennaisia ominaisuuksia tai ominaispiirteitä.
Maalaissosiologian ominaispiirteet:
1. Maaseudun sosiologia on tuoretta alkuperää ja hyvin uusi tieteenala. Täällä sosiologisia periaatteita sovelletaan maaseutuyhteiskunnan tutkimiseen.
mainokset:
2. Maaseutusosiologia on luonteeltaan moniulotteista.
3. Maaseutusosiologia on luonteeltaan tieteellistä ja systemaattista.
4. Se on saanut tietyn ajan kuluessa eri alojen välisen aseman.
5. Siinä korostetaan mikrotutkimuksia.
6. Se käyttää vertailevaa menetelmää.
maaseudun sosiologian kehitys Intiassa ei ole saavuttanut tieteellistä tasoa. On toivottavaa, että tulevaisuudessa tapahtuu kehitystä tähän suuntaan.
Maaseutusosiologian soveltamisala:
maaseutusosiologian soveltamisala viittaa tämän tieteenalan rajaan tai kohteeseen. Aiheesta A. R. Desai on sitä mieltä, että se on kehittyvä tiede, nuori tiede lapsenkengissä ja sen aihe on vielä määrittelemättä.
Prof. Nelson sanoo maaseutusosiologian laajuudesta, että maaseutusosiologia on erilaisten ryhmien kehityksen kuvausta ja analysointia sellaisina kuin ne esiintyvät maaseutuympäristössä.
T. L. Smith sanoo myös, että maaseutusosiologian alana on pääasiassa maataloudesta elävien ihmisten yhteenliittymämallien, ryhmittelyjen ja ryhmäkäyttäytymisen tutkiminen ja maatalous on heidän elinkeinonsa.
edellä esitetystä lausunnosta on päätelty, että maaseutusosiologian piiriin kuuluu maaseutuyhteiskuntien ja maaseudun yhteiskuntaelämän monimutkaisuuden tutkiminen. Intian maaseutuyhteisö on todellinen eri yhteisöjen mosaiikki.
jokaisen yhteiskuntatieteen kohdalla on tapahtunut kiistoja.
laajuuteen liittyen on neljä pääasiallista kiistakysymystä. Ne ovat:
1. Maaseutusosiologia on tiedettä tai taidetta.
2. Olipa maaseutusosiologia tieteenala tai erityisala tai se on eri yhteiskuntatieteiden synteesi.
3. Käsitteleekö maaseutusosiologia vain kyläyhteisöä vai sisältääkö se kaupunkiyhteisöjä.
4. Kuuluuko maaseutusosiologiaan vain eri lakien muotoilu vai sisältyykö siihen jatkotoimia.
Maaseutusosiologia on tieteellinen, systemaattinen, kattava tutkimus III maaseudun yhteiskunnalliset organisaatiot, sen rakenne, tehtävät ja kehityksen tavoitteelliset suuntaukset. Se käsittelee yhteiskunnallisten suhteiden ja erilaisten maaseutuyhteiskuntaan liittyvien ongelmien systemaattista tutkimista maaseutuelämän keskivaiheilla.
(i) tutkimus Maalaisyhteisöstä:
Maalaissosiologia käsittelee kyläyhteisön piirteitä, piirteitä, luontoa ja ihmisekologiaa. Siinä tutkitaan myös maaseudun ihmisten toimintaa. Näiden toimien kautta tunnemme yhteisön institutionaaliset tavoitteet.
(ii) tutkimus maaseudun Yhteiskuntarakenteesta:
Maaseutusosiologia tutkii maaseudun yhteiskuntarakenteen eri osatekijöitä. Esimerkiksi kyläyhteisö, kasti, Luokka, hallitseva kasti, jajmani-järjestelmä, kasti ja politiikka, takapajuinen Luokka jne.
(iii) Maaseutulaitosten tutkimus:
Maaseutusosiologia tutkii maaseudun yhteiskunnallisten instituutioiden rakennetta, ominaisuuksia ja tehtäviä. Se tutkii instituutioita, kuten perhettä, avioliittoa, sukulaisuutta, uskontoa, kastia jne. maaseudun osalta.
(iv)A Study of Rural Social Organization:
in rural Social organisations are vääjäämättä study. Siihen kuuluu maaseudun perhekuvioiden, avioliiton, maaseudun sosiaalisen kerrostumisen, koulutusjärjestelmän, uskonnon, kulttuurilaitosten jne.tutkiminen.
(v) tutkimus maaseudun ongelmista:
maaseutusosiologian aihepiiriin kuuluvat maaseudun elämän ongelmat, kuten sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset ongelmat. Maaseudun sosiaaliset ongelmat lisääntyvät päivä päivältä. On oleellista, että ne ratkaistaan suunnitelmallisesti.
se vaatii erillisen analyysin, koska näiden ongelmien syy ja seuraukset ovat erilaisia kuin ongelmat yleensä. Näitä ongelmia ovat köyhyys, lukutaidottomuus, uskonnollinen taikausko, traditionalismi, riittämätön asuminen, maaseudun työttömyys jne.
(vi) uskonnon ja kulttuurin tutkimus:
maaseutuyhteiskunnassa maaseudun ihmisten uskonto ja kulttuuri saavat enemmän painoarvoa. Koska ne ovat välttämätön osa heidän elämäänsä. Uskonnolla on tärkeä rooli maaseutuyhteiskunnassa. Maaseutuyhteiskunta on pohjimmiltaan uskontoon suuntautunut yhteiskunta.
se toimii epävirallisena sosiaalisen kontrollin välineenä. Maaseudun ihmiset noudattavat kaikkia uskontoon ja kulttuuriin liittyviä sääntöjä ja määräyksiä. Kulttuuriin kuuluvat vanhat tavat, perinteet, kansanperinteet, normit, arvot jne. Maaseutusosiologia tutkii maaseudun kulttuurin monimutkaisuutta, kulttuurisia kuvioita jne.
(vii) A Study of Rural Social Process:
Social process osoittaa, miten nämä ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa muiden ryhmien kanssa. IL sisältää assosiatiiviset ja dissosiatiiviset prosessit. Yhteistoimintaa assosiatiivisena sosiaalisena prosessina voidaan havaita enemmän kuin mitään muita prosesseja. Kilpailu ja ristiriidat näkyvät myös maaseutuyhteiskunnassa. Nämä prosessit tapahtuvat erikoisella tavalla maaseutuyhteiskunnassa ja niitä tutkitaan erikseen tietystä näkökulmasta.
(viii) a Study of Rural Social Control:
Maaseutusosiologia on myös maaseudun sosiaalisen kontrollin tutkimus. Sosiaalinen kontrolli on yhteiskunnan kontrollia. Se lähtee perheen tasolta. Maaseudun sosiologia tutkii merkittävästi sosiaalisen kontrollin helvetillisiä keinoja, kuten tapoja, perinteitä, kansanperinteitä, tapasääntöjä, normeja, uskontoa jne.
sosiaaliset kontrollit ovat enemmän sosiaalisia kuin laillisia. Boikotin pelko yhteiskunnallisesta funktiosta on voimakkaampaa valvontaa kuin mikään muu laillinen rangaistus. Sosiaalista kontrollia voidaan harjoittaa eri tavoin. Se vaihtelee yhteiskunnasta toiseen.
(ix) tutkimus yhteiskunnallisesta muutoksesta:
sosiaalinen muutos on sosiaalisten suhteiden muutos; yhteiskunnan minkä tahansa järjestelmän muuttuva osa. Nykyaikaisen koulutuksen, liikenne-ja viestintävälineiden, nykyaikaistamisen, kaupungistumisen ja teollistumisen vaikutuksesta maaseutuyhteiskunta on nyt valtavissa muutoksissa.
vain muutoksen kautta edistyksen ja muutoksen tie voi olla mahdollinen. Maaseutusosiologia tutkii yhteiskunnalliseen muutokseen vaikuttavia eri tekijöitä hyvin systemaattisesti.
(x) tutkimus maaseudun jälleenrakentamisesta:
maaseudun jälleenrakentaminen on tärkeä elämän osa-alue, jota ilman kehitys on mahdotonta. Maaseutusosiologia tutkii erilaisia yhteisön kehittämisohjelmiin liittyviä suunnitelmia ja ohjelmia. Se tutkii myös erilaisia hallituksen lakeja koskien kyläyhteisön jälleenrakentamista.
maaseutuyhteiskunta tarvitsee järjestelmällistä ja suunnitelmallista maaseudun suunnittelua ja jälleenrakentamista. Maaseutusosiologia palvelee tarkoitustaan ja antaa ohjeita kehittäviä tehtäviä tekeville laitoksille ja organisaatioille. Näin maaseutuyhteiskunnan suunnittelu ja jälleenrakentaminen on maaseutusosiologian aihe.
(xi) a Study of Rural – Urban Continuum and contrasts:
Rural sociology studies rural—urban contrasts and continuum on the basis of social, economic, religious and cultural perspective. Sekä kylä että kaupunki ovat hypoteettisesti kaksi vastakkaista yhteisöelämän tapaa. Sitä on tutkittava tieteellisesti. Tutkimalla näiden kahden välistä vertailua se voi vastata erilaisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin maaseutuyhteisön kehittämiseksi.
(xii) A Study of Planning:
Rural sociology on maaseutuyhteiskuntaan liittyvän sosiaalisen suunnittelun tutkimus. Yhteisön kehittämishankkeet, Panchayati Raj, Osuustoimintaliikkeet ovat tulossa tämän tutkimuksen piiriin. Niiden onnistumista ja epäonnistumista voi mitata vain maaseutusosiologian tutkimuksella. Maaseutusosiologin ensisijaisena tavoitteena on osoittaa maaseudulla toteutettujen suunnitelmien ja ohjelmien tarkka sijainti.
näin maaseutusosiologian tutkimusala on hyvin laaja ja kattava. Vaikka se on nuori ja kehittynyt tieteenala, se tutkii laajasti yhteiskunnallisen elämän eri osa-alueita sekä maaseutuelämään ja maaseutuyhteiskuntaan liittyviä sosiaalisia ongelmia.
nyt maalaissosiologian piiriin on sisällytetty monia uusia tutkimuksia, jotka ovat: ympäristön rappeutuminen ja ekologian eroosio; maahan ja maatalouteen liittyvät ongelmat ja rakenne, heimojen, metsien ja kylien ihmisten tutkimus. Maaseutusosiologia tutkii myös kehitysohjelmien työstämisestä syntynyttä ositusmallia.
Maalaissosiologian merkitys ja merkitys:
itsenäistymisen jälkeen on hyvin välttämätöntä, että maassamme tutkitaan systemaattisesti maaseudun yhteiskunnallista organisaatiota, sen rakennetta, toimintaa ja kehitystä.
Professori A. R. Desai korostaa maaseutusosiologian merkitystä ja toteaa: ”on kuitenkin ehdottoman välttämätöntä tehdä tieteellinen ja järjestelmällinen tutkimus maaseutuyhteiskunnasta, sen taloudellisesta perustasta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ylärakenteesta, sen instituutioista ja toiminnoista, niistä ongelmista, jotka johtuvat nopeasta hajoamisprosessista, joka on käynnissä ja joka jopa uhkaa sen hajoamista.”
maaseudun sosiologian tutkimuksen käytännön arvo tunnustetaan nykyään laajalti. Maaseutusosiologia, jonka tavoitteena on tarjota systemaattinen ja tieteellinen lähestymistapa maaseudun ongelmiin ja elämään, on saamassa suuren merkityksen, koska Intiassa maaseutuyhteiskunta itsenäistymisen jälkeen on saanut uuden merkityksen.
Intia on klassinen maatalousmaa; maatalouden ympärille rakennettujen kyläyhteisöjen taloudellinen perusta. Maaseutusosiologian avulla voidaan selvittää, mitkä ovat kyläyhteisön omavaraisuuden hajoamisen syyt.
on välttämätöntä ymmärtää ja toimia kylässä vallitsevien lakien mukaan, jotta kylät edistyisivät. Tämä edellyttää maaseutuyhteiskunnan erityistutkimusta. Maassamme maaseutusosiologian painotus on analysoida perinteisen maaseutuyhteiskunnan vaikutuksia nykyaikaisessa kontekstissa.
maalaissosiologian merkitystä voidaan tarkastella seuraavien johtimien alla:
1. Maaseudun sosiologia painottaa systematisointia ja tieteellistä analyysia. Tutkimuksia on tehty paljon, mutta monet niistä ovat nykyään monografi-tai artikkelimuodossa. Jotkut tutkimukset vakavasti puuttuu oikea analyysi ja ratkaisu.
2. Valtaosa väestöstä asuu kylissä, joilla on omat ongelmansa. Vielä nykyäänkin kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu maaseudulla. Maaseutusosiologian tavoitteena on tutkia kaikkia näitä maaseudun ihmisten ongelmia ja elämää.
3. Maaseutuyhteiskunta on ihmisen sivistyksen ja kulttuurin perusperusta. Ihmiset, jotka asuvat kaupunkialueilla he ovat pääasiassa muuttajia maaseudulta. Maaseutu tai kylä on siis kulttuurimme ja sivistyksemme lähde. Jotta siis tietäisi kaupunkiyhteisön elämästä, on välttämätöntä tietää heidän alkuperäinen asuinpaikkansa, se on maaseutuyhteisö.
4. Maaseutusosiologian perusmerkitys on selvittää kehityksen lait ja nämä periaatteet voidaan löytää vain tutkimalla maaseutuyhteisöjä yksityiskohtaisesti.
5. Maaseutuyhteiskunnan merkitystä ei voida sivuuttaa Intian maaseudun ongelmia tutkittaessa. Intia on kylien maa, joten maaseudun sosiologia on suhteellisesti tärkeämpää täällä kuin missään muussa maailman maassa. Todellisen intiaanikulttuurin merkitys löytyy vain Intiaanikylistä.
6. Nyt Intialla on yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia jälleenrakennusongelmia. Ellei ymmärrä, mitä Intian maaseutu on, ei voi ymmärtää koko Intian ongelmia ja sen ikivanhoja perinteitä, tapoja, kulttuuria ja elintapoja.
maaseutusosiologian merkitys kasvaa päivä päivältä. Syyt ovat:
1. Sosiaalinen elämä Intiassa on enimmäkseen maalaiselämää.
2. Noin 80% Intiaaniväestöstä asuu kylissä.
3. Maaseutusosiologia antaa meille tietoa maaseudun ongelmien ja niiden ratkaisujen tutkimisesta.
4. Maaseutuyhdistys on ikivanhan kulttuuriperinnön kauppatalo. Sen tutkimisella on merkitystä.
5. Maatalous on maan elinkeino.
6. Ainutlaatuinen luonne muutos Intian yhteiskunnan.
7. Demokraattista hajauttamista halutaan lisätä. Tieteellinen tutkimus kyläyhteisöstä on sen edellytys.
8. Kylä on opiskelun perusyksikkö.
9. Modernisaation, teollistumisen ja kaupungistumisen kasvava vaikutus.
10. Maaseutusosiologia on joukkotiedotusväline, joka liittyy maaseudun jälleenrakentamiseen.
11. Viime vuosina maaseutusosiologit ovat pitäneet erittäin tärkeänä maataloussuhteiden tutkimista, maareformeja, talonpoikaisliikkeitä, maaseudun ositusjärjestelmää, maaseudun johtajuutta jne.
maaseutusosiologian merkitystä ei voi sivuuttaa tai aliarvioida. Maaseutusosiologian rooli maaseudun ongelmien ratkaisemisen ymmärtämisessä korostuu kaikille hyvin. Nykyään tunnuslauseena on”takaisin kyliin”. ”Jos kylä menestyy, me menestymme ja jos kylä tuhoutuu, myös Intia tuhoutuu.”Maaseutusosiologian merkitys on yhä suositumpi yhteiskunnassamme. Sitä pidetään edistyksellisenä yhteiskuntatieteenä.
Maaseutusosiologian alkuperä ja kehitys Intiassa:
Maaseutusosiologia on suhteellisen uusi sosiologian haara. Se on saanut alkunsa Yhdysvalloissa systemaattisen tieteen muodossa vuonna 1820. Se on kestänyt yli puoli vuosisataa vakiintua erilliseksi akateemiseksi tarpeeksi tai ammatilliseksi opiskeluksi.
vuonna 1907 maaseudun sosiologia näyttää aloittaneen kasvunsa. Tuolloin Yhdysvaltain presidentti Roosevelt korosti maaseudun sosiologian ja maaseudun yhteiskunnallisen ongelman tutkimista.
vuonna 1911 American Sociological Societyyn perustettiin Maaseutusosiologian osasto. Vuonna 1919 Bureau of Agricultural Economicsin alaisuuteen perustettiin Maaseutusosiologian osasto tohtori C. J. Golpinin johdolla. Nimi muutettiin myöhemmin muotoon ” maalaisväestö ja maalaiselämä.”Neljännesvuosittain” maaseudun Sosiologia ” julkaistiin vuonna 1936.
Intiassa vasta itsenäistymisen jälkeen maaseutuyhteiskuntaa käsittelevä kirjallisuus on ollut kasvussa. Itsenäistymisen jälkeen ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana tehtiin strategioita maaseudun ihmisten kunnon kohottamiseksi.
vuonna 1955 Intiassa tuotiin esille tunnettujen sosiologien merkittäviä kylätutkimuksia. Esitettiin, että maaseudun jälleenrakentamista ja hyvinvointia tarvittaisiin. Siksi yhteisön kehitysohjelmat tulivat näyttämölle. Suunnittelukomissio on esitellyt useita hankkeita, maauudistuksia,osuustoimintaliikettä, viisivuotissuunnitelmia, Panchayat Raj jne.
nämä suunnitelmat ja ohjelmat ovat edistäneet paljon maaseutusosiologian kehitystä Intiassa. Eri sosiologit ovat tehneet alkuperäisen panoksensa Intian maaseutusosiologian alalla. Heidän joukossaan ovat Dr. D. N. Majumdar, Prof. N. K. Bose, Prof. M. N. Srinivas, S. C. Dube jne. ovat edelläkävijöitä.
ennen itsenäistymistä tehtiin myös monia tutkimuksia kyläelämästä Intiassa. Vuonna 1926 perustettiin kuninkaallinen Maatalouskomissio. Ensimmäinen maailmansota näki maatalouden kriisi ja alkoi kiinnittää huomiota oppineiden kohti maaseudun Intiassa. George Keating ja Harold Mann Bombayssa, Gilbert Slater Madrasissa ja E. V. Lucas Punjabissa aloittivat intensiiviset tutkimukset tietyistä kylistä.
samaan aikaan Viswa Bharati perusti maaseudun Jälleenrakennuslautakunnan. Vuonna 1932 Scottish Church College, Kalkutta julkaisi kertomuksia kylän elämästä. Kaikki nämä itsenäistymistä edeltäneet tutkimukset jäivät kuitenkin irrallisiksi. Vasta vuoden 1947 jälkeen kansakuntamme päätti suunnitella kehitystä.