Have You Ever?
mitä tulee mieleen, kun ajattelee marxismia, sosialismia tai kommunismia? Johtuuko se Neuvostoliiton epäonnistuneesta diktatuurihallinnosta? Onko se Robin Hood tasa-arvon tunne, joka vie rikkailta antaa köyhille? Onko se utopistinen yhteisöllisyyden ihanne, joka toteutuessaan horjuu?
selitys
kun saksalainen filosofi Karl Marx keksi käsitteen, hänellä ei varmastikaan ollut mielessään sen paremmin tasa-arvo kuin myöhemmätkään totalitaariset kommunistimaatkaan. Das Kapitalissa herkeämättömästä kapitalismin kritiikistään tunnettu Marx oli aikansa vaikutusvaltaisimpia yhteiskuntatieteilijöitä. Monet valtavirran taloustieteilijät kuitenkin myöhemmin hylkäsivät hänen teoriansa osoittamalla niiden taustalla olevat huterat oletukset.
marxilaisuuden määritelmä
marxilaisuus on joukko sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia teorioita, jotka tulkitsevat yhteiskunnan historiallista kehitystä ja ennustavat, mihin se on menossa. Sen aloittivat saksalaiset filosofit Karl Marx ja Friedrich Engels. Keskeistä marxilaisuuden teesissä on, että kapitalistien ja työväenluokan välinen luokkaristiriita on historian liikkeellepaneva voima ja määrittää tulevaisuuden suunnan.
miten se toimii
Marxille yhteiskunnassa on kaksi komponenttia: pohja ja ylärakenne. Pohja on kaikki, mikä liittyy suoraan taloudelliseen tuotantoon. Se sisältää tuotantovälineet, kuten raaka-aineet, työkalut ja koneet, ja tuotantosuhteet, kuten työnantaja-työntekijä-suhteet, omaisuussuhteet, työnjako, tai kuka tahansa joka on organisoitu tuottamaan tavaroita. Ne, jotka omistavat tuotantovälineet, ovat kapitalisteja. Ne, jotka eivät tee sitä ja tekevät siten työtä kapitalisteille, ovat työväenluokkaa. Päällysrakenteeseen kuuluvat asiat, jotka eivät liity suoraan tuotantoon, kuten kulttuuri ja poliittinen rakenne. Marxin mukaan pohja määrittää ja muokkaa ylärakennetta. Kapitalistien ja työväenluokan väliset luokkakiistat ovat siten historian liikkeellepaneva voima.
kapitalismin kritiikki
syntyi teollisen vallankumouksen aikana vuonna 1818, ja Marx oli erityisen kiinnostunut kapitalistisen yhteiskunnan yhteiskunnallisista epäkohdista. Hän haastoi klassisen talousteorian, joka keskittyi yksityisomaisuuden ja vapaiden markkinoiden positiivisiin puoliin, ja keksi työn arvoteorian. Marx väitti, että vapailla markkinoilla voitto tulee työläisten riistosta.
hän uskoi, että tavaran arvo voi kehittyä vain työn kautta. Worth, hän väitti, määräytyy siis sen mukaan, kuinka paljon ”yhteiskunnallisesti välttämätöntä työtä” on hyvän tuottamiseksi. Työläisen työkyky, jota Marx kutsuu työvoimaksi, on myös kauppatavaraa. Kapitalistit ostavat työläisten työvoimaa palkalla ja riistävät sitten työläisiä antamalla heidän tehdä pitkiä työpäiviä. Koska työläiset luovat enemmän arvoa kuin heille maksetaan, kapitalistit saavat prosessista voittoa. Mitä tuottavammiksi työntekijät tulevat, sitä enemmän työntekijöitä käytetään hyväksi. Marx kiinnitti huomiota myös työnjaon vahingollisiin seurauksiin. Hän väitti, että kun työntekijä erikoistuisi enemmän, hän menettäisi kontrollin työhönsä ja siten vieraantuisi työstä ja itsestä, ”ihmisluonteestaan.”
Marx uskoi, että vaikka kapitalismi voisi tuottaa vaurautta, se oli pohjimmiltaan virheellinen. Se korvattaisiin lopulta kommunismilla eli sosialismilla (Marx itse ei tehnyt eroa), jossa tuotantovälineet ovat yleisön hallussa. Hänen mukaansa kilpailu vapailla markkinoilla johtaisi monopoliin ja työntekijöiden riiston jatkumiseen. Markkinoita ja tuotantovälineitä hallitsisi muutama kapitalistikin. Markkinakilpailussa epäonnistuneet kapitalistit tulisivat osaksi työväenluokkaa. Alikulutuksen ongelma syntyisi, kun hyödykkeitä tuotettaisiin enemmän ja harvemmilla olisi niihin varaa. Kapitalismin edetessä työväenluokan vallankumous oli väistämätön työläisten tullessa tietoisiksi sorrosta.
So What?
marxilaisuus tarjoaa arvokkaita oivalluksia kapitalistisen yhteiskunnan voimadynamiikasta. Se motivoi useita kommunistisia vallankumouksia 1900-luvulla ja vaikutti myöhempiin ajattelijoihin, kuten uusmarxisteihin, jotka muokkasivat ja laajensivat alkuperäisiä teorioita. Se innoitti jopa marxilaisia feministisiä liikkeitä, jotka laittoivat sukupuolten epätasa-arvon kapitalistisen järjestelmän syyksi.
hänen kunnianhimoiset teoriansa kuitenkin pitkälti pettivät lupauksensa ennustaa. Työväenluokan vallankumouksia on tapahtunut suurelta osin maatalousmaissa, ei kehittyneissä kapitalistisissa maissa. Vaikka Marx oli osittain oikeassa kapitalismin ongelmista, kuten monopoleista ja finanssikriiseistä, hän aliarvioi instituutioiden roolin niiden ratkaisijana. Esimerkiksi globaalissa finanssikriisissä hallitukset usein ryhtyvät pelastamaan taloutta luomalla taloudellisia kannustimia. Myös hänen työn arvoteoriaansa on kritisoitu liian yksinkertaistetuksi. Hänen väitteensä, että vain työ luo arvoa, on mielivaltainen ja ilman tukea, koska voimme valita minkä tahansa hyödykkeen, kuten maissin, samanlaiseen rooliin ja keksiä maissin arvoteorian.
marxismin tutkiminen voi auttaa meitä ymmärtämään joitakin kapitalistisen järjestelmän ongelmia, kuten tuloeroja ja finanssikriisejä. Sillä välin epäonnistuminen näiden ongelmien korjaamisessa muistuttaa meitä monimutkaisuudesta, jota niiden ratkaiseminen vaatii.