metsäkoulu: mitä se on ja mitkä ovat hyödyt?

nykyään yhä useampi meistä on tulossa ympäristötietoisemmaksi ja etsii keinoja, joilla voimme auttaa nuorempia sukupolvia arvostamaan ulkoilmaa ja luonnonympäristöä. Tietoisuus hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen ymmärtämisen tärkeydestä kasvaa myös jo nuoresta iästä lähtien. Tämä on käynyt ilmi muun muassa Metsäkouluja kehittämällä ja omaksumalla. Huomattava määrä ihmisiä on kiinnostunut tästä oppimistyylistä viime vuosina. Tässä kirjoituksessa hahmotellaan, mikä metsäkoulu on, selitetään, miksi lapsen voi olla hyödyllistä käydä sellaista, ja annetaan tietoa siitä, miten lapset voivat osallistua siihen.

mikä on metsäkoulu?

metsäkoulu on pitkäjänteinen ulkoilmaopetus, joka on kokonaisvaltaista ja oppijalähtöistä. Sen avulla lapset voivat kehittää itseään terveellä sitoutumisella riskiin, ongelmanratkaisuun ja itsensä löytämiseen, kaikki luonnollisessa ympäristössä käytännönläheisellä ja harkitulla tavalla. Kaikenlainen ulkoilmaopetus on arvokasta, mutta Metsäkouluilla on omat filosofiansa ja eetoksensa, jotka hyödyttävät lapsia ainutlaatuisilla tavoilla.

Metsäkouluja järjestetään useina säännöllisinä tilaisuuksina pidempiaikaisina – mieluiten viikoittain vähintään vuoden ajan, jotta eri vuodenajat saadaan mukaan. Monet Metsäkoulut on suunnattu alakouluikäisille lapsille, esikouluille ja päiväkodeille, mutta istunnoista on paljon hyötyä myös teineille. Vaikka osa Metsäkouluista on itsenäisiä, jotkin valtion ja yksityiskoulut saattavat käyttää rahoitusta palkatakseen Metsäkoululaisen pitämään oppilailleen istuntoja ympäri vuoden.

metsäkoulun alku nykyisessä Isossa-Britanniassa tapahtui 1990-luvulla, osittain Pohjoismaissa jo vakiintuneiden ulkopedagogisten käytäntöjen innoittamana. Metsäkoululaiset ja koulutuskeskukset saivat vauhtia koko 2000-luvun eri muodoissaan ja rakenteissaan, ennen kuin Metsäkouluyhdistys (FSA) perustettiin virallisesti heinäkuussa 2012.

metsäkoulun ammatillisena elimenä FSA pyrkii edistämään parhaita käytäntöjä ja tarjoamaan hallintoelimen koulutusta varten – yhteisön suojelemista ja viestimistä-sovitut kuusi todellisen metsäkoulun ohjaavaa periaatetta monien muiden ulkoilmaopetuksen puitteiden joukossa.

metsäkoulun eetos ja periaatteet

metsäkoulun visiona on antaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuus kehittää itseään tiedonhaluisella tavalla ja luoda myönteinen suhde luontoon. Metsäkoulussa korostetaan itsereflektiota, joka antaa oppijoille tunne-ja sosiaalisia taitoja, jotka voivat pysyä mukana aikuisuuteen asti ja tunkeutua muille elämänalueille.

metsäkoulun tekee erilaiseksi muunlainen ulkoilmaopetus – kuten ulkoilmaopetus, yleiset ulkoilmatunnit, bushcraft-työpajat tai partiolaisten kaltaiset ryhmät – se, että harjoittajat noudattavat kuutta ohjaavaa periaatetta, jotka UK Forest School-yhteisö on hyväksynyt. Voit lukea näistä kuudesta periaatteesta alla, jossa kerromme myös, mitä Metsäkouluhetkiin sisältyy.

1. Sessioita pidetään pitkäjänteisesti

Metsäkoulujen on tarkoitus olla säännöllisiä ja riittävän pitkiä-ei vain muutamia kertaluonteisia työpajoja. FSA ehdottaa vähintään 24 viikkoa, vähintään kaksi kautta, vähintään kaksi kautta ja vähintään kaksi tuntia istuntoa kohden. Monet ryhmät kuitenkin jatkavat vuosia. Näin pitkä aika on tarpeen, jotta voidaan luoda rajoja ja tuntea olonsa turvalliseksi, kehittää luottamusta ja syvään juurtunut havainnointi-ja itsereflektioprosessi, joka on kriittinen kaikissa metsäkoulun istunnoissa, sekä harjoittajalle että oppijalle.

2. Sessioiden tulisi olla riskitietoisia, ei riskinottajia

Metsäkoulussa painotetaan oppimista leikin kautta, jossa lapsilla on vapaus kokeilla asioita. Harjoittajat ehdottavat leikkisiä, mielekkäitä toimintoja, jotka ruokkivat ihmisen vaistonvaraista oppimiskykyä voittamalla riskin, haasteen tai ongelman. Lapsia voidaan myös opettaa käyttämään turvallisesti työkaluja, kuten veitsiä ja kirveitä, puun vuolemiseen tai hakkaamiseen sekä sytyttämään nuotioita ja olemaan turvallisesti nuotioiden ympärillä. Metsäkoulun yhteydessä riskissä on kuitenkin kyse muustakin kuin fyysisestä vaarasta käyttää teräviä työkaluja tai nuotioita – siihen sisältyy myös sosiaalisia ja emotionaalisia riskejä; esimerkiksi omaksumalla jotain uutta tai kohtaamalla pelko näyttää typerältä.

3. Metsäkoulussa panostetaan osallistujien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen

kokonaisvaltainen tarkoittaa ”kokonaisuutta” – ja Metsäkoulussa on kyse koko ihmisen kehityksen mahdollistavista harjoittajista. Näihin kuuluvat:

• Tunnekehitys. Harkinta-ajat ovat tärkeä osa kaikkia metsäkoulun istuntoja ja auttavat lapsia laajentamaan tunnesanastoaan ja ymmärtämään, miltä heistä tuntuu (tunneäly).
• henkinen kehitys. Tämä ei välttämättä ole uskonnollista, vaan viittaa siihen, että tuntee kuuluvansa laajempaan maailmaan, että on osa jotain itseään suurempaa ja että on yhteydessä luontoon.
• älyllinen kehitys. Tietoa tarjotaan tilanteiden yhteydessä niiden syntyessä ja se luo oppimisen janoa.
• yhteiskunnallinen kehitys. Johdonmukaiset tapaamiset saman lapsiryhmän kanssa tarkoittavat sitä, että sosiaalinen yhteys syntyy yhteisten kokemusten ja tavoitteiden kautta. Lapset voivat valita, työskentelevätkö he yhdessä vai erikseen.
• fyysinen kehitys. Ulkoilmassa kehitetään sekä hienomotoriikkaa että karkeamotoriikkaa sekä kestävyyttä ja positiivisia kokemuksia ”huonossa” säässä.
• viestintä ja kielen kehitys. Yhdessä tekeminen kannustaa kommunikaatioon ja kehittää taitavaa ajatusten ja ajatusten ilmaisua sekä kykyä kuunnella muita. Pohdintatoiminta lisää lapsen kykyä ymmärtää ja kuvata sisäistä tilaansa, halujaan ja tarpeitaan.

Metsäkoululaiset pyrkivät kehittämään näitä piirteitä vähäeleisesti sen sijaan, että opettaisivat lapsia ajattelemaan tai toimimaan tietyllä tavalla. Kehitystä kannustetaan sen sijaan esimerkiksi herättämällä kiinnostavia kysymyksiä, toimimalla roolimallina käyttäytymiselle ja antamalla lapsille mahdollisuus löytää itsensä ja säännellä itseään.

4. Metsäkoulun tulisi tapahtua luonnontilaisessa metsäisessä ympäristössä mahdollisuuksien mukaan

Metsäkouluun on upotettu tietoisuus ja luonnon arvostus. Istunnot on tarkoitettu pidettäväksi luonnollisessa ympäristössä, ihanteellisesti puiden kanssa, mahdollistaen luonnon materiaalien käytön ja vuorovaikutuksen toiminnoissa. Ulkoilmaympäristö on avainasemassa, jotta lapsille saadaan erilainen tilanne, jossa tila on eristetty mutta ei rajoitettu.

5. Metsäkoulua tulisi pitää pätevien metsäkoululaisten

metsäkoulun monimutkaisten oppimismahdollisuuksien helpottaminen ja tuetun ulkoilmariskin tarjoaminen lapsiryhmälle on vaikeaa. Siksi Metsäkouluhetkien vetäjänä on oltava asianmukaisesti koulutettu yksilö.

FSA toteaa, että harjoittajilla on oltava asianmukaisesti hyväksytty tason 3 metsäkoulun tutkinto, joka antaa heille laadukkaiden istuntojen järjestämiseen tarvittavat taidot. Näitä ovat käytännön taidot, ensiaputaidot, opetustaidot, riski-hyötyanalyysi, paikkatarkastusten suorittaminen ja ympäristövaikutuksista tiedottaminen. Se myös kouluttaa johtajia taideohjauksen ja jäsennellyn toiminnan tasapainottamiseen metsäkoulun itseoppimisen eetoksen kanssa. Harjoittajilta edellytetään myös hyvin pohdiskelua, jatkuvaa sopeutumista ja muutosta ryhmänsä kanssa sekä kokemuksen tuomaa oppia.

6. Metsäkoulu on oppijakeskeinen ja oppijakeskeiset tulokset

metsäkoulussa ei ole opetussuunnitelmaa. Pikemminkin oppimisen on tarkoitus olla harjoittelijan ja osallistujien välinen yhteistyöprosessi havainnointi -, pohdinta-ja viestintäjärjestelmän avulla. Tämä järjestelmä mahdollistaa yksilöllisten, kullekin oppijalle ominaisten tulosten löytämisen ja kehittämisen, ja se voi kattaa minkä tahansa kokonaisvaltaisen kehityksen osan. Yksi keskeinen viesti on, että metsäkoulussa eteneminen on prosessipohjaista, ei tavoitteellista.

miksi lasten on hyödyllistä käydä Metsäkoulua?

metsäkoulun hyödyt liittyvät pitkäjänteisiin, säännöllisiin istuntoihin, ja niissä kaikuvat kuuden pääperiaatteen kokonaisvaltaiset kehittämistavoitteet. Tutkimus on osoittanut, että lapset voivat hyötyä monin tavoin luottamuksesta sosiaaliseen, emotionaaliseen, älylliseen, fyysiseen ja kielen kehitykseen (Murray & O ’ Brien, 2005).

tapaustutkimukset ovat osoittaneet, että lapset voivat:

• kehittää itsesäätelytaitoja.
• selvitä epäonnistumisesta ja opi siitä.
• Rakenna resilienssiä (taito selviytyä riskeistä ja epäonnistumisista).
• saavuttaa saavutuksen tunteen.
• lisää motivaatiota ja keskittymiskykyä.
• Paranna ongelmanratkaisua.
• laajentavat sanastoaan ja viestintätaitojaan.
• tuntee itsensä voimaantuneeksi ja saa uusia näkökulmia.
• Rakenna myönteisiä suhteita aikuisiin ja ikätovereihin.
• on yleisesti ottaen parantunut hyvinvointi ja mielenterveys.

metsäkoulu voi lisätä lapsen itseluottamusta ja itsetuntoa tutkimisen, ongelmanratkaisun ja kannustamisen avulla oppia arvioimaan ja ottamaan asianmukaisia riskejä ympäristöstään riippuen. Oppijavetoisten tulosten käyttö tarkoittaa sitä, että tieto säilyy paremmin ja yleensä myös lisää uteliaisuutta ja motivaatiota oppia ylipäätään. Tällä motivaatiolla voi olla myönteinen vaikutus suhtautumiseen oppimiseen koulussa.

aiemmin ”hiljaisten” lasten on osoitettu parantavan itseluottamustaan ja kommunikaatiotaan toisten kanssa työskentelyyn, ja lapset, jotka olivat aluksi yhteistyöhaluttomia, oppivat, että jakamisella ja yhdessä toimimisella oli myönteisiä seurauksia-ja näin kävi yhä useammin (Murray & O ’ Brien, 2005). Sessiot, joissa on eri – ikäisiä tai vuosiryhmiä, voivat mahdollistaa vanhempien ja nuorempien lasten välisen vuorovaikutuksen, joka ei yleensä ole yhteydessä-jolloin lapsille avautuu mahdollisuuksia oppia ja opettaa toisiaan.

oppijat oppivat myös kunnioittamaan luontoa monien pienten vuorovaikutusten kautta ja huomaamalla vuodenaikojen kuluessa ympärillään tapahtuvia muutoksia. Tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuden arvostaa laajempaa, luontoa kannustaa vastuuta luonnonsuojelusta myöhemmin elämässä.

ratkaisevaa on, että monet näistä hyödyistä voivat ilmetä muuallakin kuin metsäkoulun ympäristössä, joka tunnetaan nimellä ”ripple effect” (Murray & O ’ Brien, 2005). Lapset voivat vaikuttaa siihen, miten heidän vanhempansa suhtautuvat ulkoiluun Metsäkoulussa hankkimallaan innostuksella, tiedolla ja luottamuksella.

metsäkoulu interventiona.

Metsäkouluja voidaan käyttää onnistuneesti interventiostrategiana lapsille ja nuorille, jotka ovat sosiaalisesti, käyttäytymistavoiltaan tai taloudellisesti riskialttiita tai heikommassa asemassa. Tutkimus on osoittanut, että metsäkoulua käyneet heikommassa asemassa olevat oppilaat olivat lisänneet koulumenestystä ja koulunkäyntiä verrattuna niihin, jotka eivät osallistuneet istuntoihin (McCree, 2018). Lapsen vieminen normaalien puitteiden ulkopuolelle ja pitkäjänteinen työskentely metsäkoulun periaatteiden mukaisesti antaa lapselle vapauden määritellä itsensä uudelleen ja kokeilla uusia asioita.

lisäksi lisääntyneet viestintätaidot voivat vähentää kitkaa muilla elämän osa-alueilla, ja lisääntynyt itsetuntemus antaa lapselle mahdollisuuden ymmärtää ja viestiä tarpeistaan ja haluistaan tehokkaasti muille sen sijaan, että hän käyttäisi epämieluisaa käytöstä.

erityisopetusta tarvitsevien lasten etuudet (sen).

tapaustutkimukset ovat osoittaneet, että lapset, joilla on monimutkaisia oppimisvaikeuksia, kuten autismi, käytösvaikeudet, puhe-ja kieliongelmat sekä kuulo-ja näköongelmat, voivat hyötyä Metsäkoulusta. Michael Jamesin kirjassa ”metsäkoulu ja autismi” kerrotaan yksityiskohtaisesti sen hyödyistä ja annetaan käytännön neuvoja tässä asiassa.

SEN lapset reagoivat yleensä hyvin, koska metsäkoulun moniaistinen ja mahdollistava ympäristö on sellainen, jossa lapset voivat tutkia ja ottaa tuettuja riskejä. Erityisiä etuja ovat muun muassa itsenäistymisen lisääminen, ahdistuksen vähentäminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen luominen.

Miten pääsen mukaan Metsäkouluihin?

jos olet kiinnostunut lapsesi osallistumisesta Metsäkouluun, sinun on ensin katsottava, onko paikkakunnallasi juoksijoita. Voit etsiä verkossa tai tarkistaa yhteisön esitteitä tai ilmoitustaulut. Asiaa kannattaa tiedustella myös oman lapsen koulusta tai päiväkodista, sillä heillä voi olla yhteyksiä tällaisiin ryhmiin tai he voivat palkata metsäkoulun vetäjän vetämään istuntoja omille oppilailleen.

kun olet löytänyt ryhmän, Voit tarkistaa, onko se metsäkouluyhdistyksen hyväksymä, kysymällä johtajalta heidän hyväksymistään metsäkoulun tutkinnoista tai etsimällä Metsäkouluyhdistyksen verkkosivuilta. Metsäkoulujen vetäjillä tulee olla tason 3 Metsäkoululääkärin pätevyys. Jos Metsäkoulussa ei ole enää tiloja, voi aina katsoa, löytyykö harjoittelijaa toisen ryhmän perustamiseen.

Vaihtoehtoisesti, jos olet kiinnostunut ulkoilmaoppimisesta ylipäätään tai lähistöllä ei ole Metsäkouluja, voit silti ottaa askelia mukaan muihin ulkoilmaoppimismahdollisuuksiin. Hyvä paikka aloittaa on selvittää, onko lapsen koulussa ulkona iltapäiväkerho, kuten puutarhakerho. Voisit myös kannustaa heitä ottamaan omistukseensa pienen osan puutarhastasi tai huonekasvisi, jos sinulla ei ole pääsyä omaan ulkotilaasi.

muita metsäkoulun ulkopuolisia ulkovalmennussessioita ovat bushcraft-sessiot, partiolaiset, kenttätyöt ja yhdyskuntaryhmät, joiden teemana on ulkoilu, luonto tai ympäristö. Keskustelemme myös ideoista edistää ympäristötietoisuutta lapsille omassa hub-artikkelissamme: Ympäristötietoisuus lapsille.

tämä artikkeli on antanut yleiskuvan siitä, mitä metsäkoulu on, sen perusperiaatteet ja mitä hyötyä Metsäkoulusta voi olla oppijoille. On monia vaiheita voit ottaa mukaan, tai voit myös kokeilla muita vaihtoehtoisia ulkona koulutus ideoita auttaa lasta arvostamaan luontoa ja kannustaa itsensä kehittämiseen.

mitä seuraavaksi

• ympäristötietoisuus lapsille: ideoita opettajille
• miksi lukeminen on tärkeää lapsille?
• koulutuskurssit