mikä on kiistämätön peruste? Miten se eroaa syyllisyydestä?

lähetetty syyskuussa 12, 2021

termejä ”syyllinen vetoomus” ja ”kiistämätön vetoomus” käytetään usein keskenään. Mutta jokainen voi olla eri seuraamuksia rikosvastaajalle, joka vetoaa rikossyytteeseen. Syyllisyyden tunnustaminen tarkoittaa sitä, että vastaaja myöntää syyllistyneensä rikokseen, kun taas kiistämättä jättäminen tarkoittaa sitä, että syytetty hyväksyy tuomion mutta välttää tosiasiallisen syyllisyyden myöntämisen.

rikosasiassa syyllisyyden tunnustaminen on silloin, kun vastaaja myöntää syyllistyneensä rikokseen, josta häntä syytetään. Syyllisyyden tunnustaminen toimii niin, että juttu siirtyy oikeusprosessin tuomiovaiheeseen ilman valamiehistön käsittelyä.

kiistämättömyys on syyllisyysperusteen kaltainen siinä mielessä, että syytetty myöntää hyväksyvänsä tuomion syytteestä. Rikkomusasioissa tätä kanneperustetta ei kuitenkaan voida käyttää vastaajaa vastaan syyllisyyden tunnustamisena tietyissä siviilioikeudellisissa menettelyissä. No contest-vetoomukseen viitataan myös nimellä ” nolo contendere.”

”Not guilty” on kolmas vetoomustyyppi Yhdysvaltain rikostuomioistuinjärjestelmässä. Kun vastaaja vetoaa syyttömyyteen, asianosainen ilmoittaa oikeudelle olevansa syytön syytettyyn rikokseen. Valtiolla on siis velvollisuus todistaa syytetyn syyllisyys rikosoikeudenkäynnissä. Todistustaakka on ” vailla järkevää epäilystä.”

vastaaja tyypillisesti esittää vetoomuksen syytteenlukunsa aikana.

mikä on syyllisyysoikeudenkäynnissä?

kun vastaaja tunnustaa syyllisyytensä, asianosainen kertoo oikeudessa syyllistyneensä syytteen mukaiseen rikokseen.1

tuomarin on käsiteltävä tämä kanneperuste tuomioistuimessa, jotta siitä tulee osa tuomioistuimen pöytäkirjaa. Syytetty pääosin todistaa valan nojalla ymmärtävänsä syytetyn rikoksen ja myöntää syyllistyneensä siihen.

lisäksi vastaajan on todistettava tuomarille, että hän:

• on kirjaamassa kanneperusteen ”tietoisesti ja järkevästi”, ja
• ymmärtää luopuvansa tietyistä oikeuksistaan esittämällä syyllisyysperusteen.

näiden päämäärien toteuttamiseksi tuomari yleensä kysyy vastaajalta, ymmärtääkö tämä:

• syytettynä olevan rikoksen tai rikosten luonne,
• se, että syyllisyyden tunnustaminen tarkoittaa sitä, että syytetty tunnustaa syyllistyneensä syytettyyn rikokseen/syytettyihin rikoksiin,
• kanneperusteen seuraukset(mukaan lukien siitä mahdollisesti johtuvat tuomiot) ja
• oikeudet, joista hän luopuu kanneperusteen vuoksi.

huomaa, että tunnustamalla syyllisyytensä vastaaja luopuu oikeudestaan:

• asianajaja,
• valamiehistöoikeudenkäynti,
• ei syytä itseään, ja
• kohtaa ja ristikuulustelee syyttäjää.

kun vastaaja tunnustaa edellä mainitun, tuomari yleensä hyväksyy kanneperusteen ja toteaa sen olevan oikeudenmukainen.2

kun asia on hyväksytty, se etenee rikostuomioistuinprosessin tuomiovaiheeseen. Oikeudenkäyntiä ei pidetä.

huomaa, että joissakin tapauksissa syyttömät osapuolet myöntävät syyllisyytensä tiettyihin rikoksiin, jotta:

• saada suotuisa Tuomio ja / tai
• saada hyöty siitä, että saa syytteen lievemmästä rikoksesta.

mikä on kiistämätön peruste?

kiistämätön kanneperuste on samanlainen kuin syyllinen. Kun vastaajat eivät kiistä, he myöntävät teknisesti syyllistyneensä syytettyyn rikokseen. Ja heitä odottaa sama vankeustuomio kuin heitä, jos he myöntäisivät syyllisyytensä. 3

kuten syyllisyyden tunnustamisen tapauksessa, tuomarin on:

1. varmistettava, että syytetty ymmärtää täysin kanneperusteen luonteen ja seuraukset,
2. ilmoittaa vastaajalle, että kiistämätön kanneperuste katsotaan syylliseksi, ja
3. varmistettava, että vastaaja esittää kanneperusteen tietoisesti ja vapaaehtoisesti (sen sijaan, että hänet pakotettaisiin tai johdettaisiin harhaan).4

tuomarin on myös ilmoitettava vastaajalle, että hän luopuu samoista edellä luetelluista oikeuksista jättämällä asian tutkimatta.

suurin ero kiistattomaan kanneperusteeseen ja syyllisyysperusteeseen liittyy siviilioikeudelliseen oikeudenkäyntiin.

kun vastaaja ei riitauta rikkomusasiassa, tätä kanneperustetta ei voida käyttää häntä vastaan syyllisyyden tunnustamisena, jos siviilikanne johtuu samasta menettelystä, johon rikossyyte perustui. Jos rikosasian uhri haastaa vastaajan oikeuteen, hänen on todistettava vastaajan vastuu todistusaineiston perusteella käyttämättä vastaajan aikaisempaa ”no contest” – väitettä todisteena.

useimmissa rikosasioissa kiistattomalla kanneperusteella on kuitenkin sama vaikutus kuin syyllisellä, ja sitä voidaan käyttää syyllisyyden tunnustamisena kaikissa muissa oikeudenkäynneissä, myös siviiliasioissa.

huomaa, että vastaajilla ei aina ole mahdollisuutta vedota kiistakysymykseen sen sijaan, että he myöntäisivät syyllisyytensä. Joskus syyttäjät vaativat, että vastaaja myöntää syyllisyytensä osana sopimusta. Eikä tuomareiden tarvitse aina hyväksyä no contest-vetoomuksia.

mikä on syyllisyyden tunnustaminen?

”syyttömyysperuste” on kolmas peruste rikosoikeusasioissa. Syyttömyyttään tunnustamalla vastaaja pääosin kertoo oikeudelle, ettei ole syyllistynyt syytteessä mainittuun rikokseen.

kun vastaaja tunnustaa syyttömyytensä, valtio ottaa tehtäväkseen todistaa, että syytetty itse asiassa syyllistyi syytettyyn rikokseen ”ilman mitään järkevää epäilystä.”

valtio yrittää tehdä tämän rikosoikeusoikeudenkäynnissä. Tällöin syyttäjä myöntää todisteet, joilla pyritään osoittamaan kaikki rikoksen tunnusmerkit.

kaikista kolmesta käsiteltävästä kanneperusteesta syyttömyysperuste on ainoa, joka johtaa oikeudenkäyntiin.

huomaa, että vastaaja, joka kiistää syyllisyytensä, voi aina muuttaa tätä kanneperustetta

• ”syyllinen” tai
• ”ei riitaa” (jos tuomari sen sallii)

Huomaa myös, että kun vastaaja tunnustaa syyllisyytensä, hänen puolustusasianajajansa valmistelee asian oikeudenkäyntiä varten. Tämä saattaa vaatia puolustusasianajaja:

• etsi todistajia, mukaan lukien asiantuntijatodistajia,
• arkistoi esitykset yhteisöjen tuomioistuimelle ja
• tutki todisteet.

mikä on Kalifornian laki?

Kalifornian lait valitusperusteista ja-sopimuksista noudattavat tyypillisesti edellä esitettyjä sääntöjä.

Kalifornian rikoslaki 1016 PC on osavaltion tärkein laki, joka oikeuttaa vastaajan tekemään:

• syyllinen,
• nolo contendere, tai
• syytön.

vastaajat myöntävät tyypillisesti, että heidän kanneperusteensa tarkoittaa sitä, että he luopuvat tietyistä perustuslaillisista oikeuksistaan tahl waivers-nimisissä muodoissa.

huomaa, että jos vastaaja päättää myöntää syyllisyytensä tai olla kiistämättä rikosasiassa, hän voi myöhemmin perua kyseisen perusteen Kalifornian rikoslain 1018 kpl nojalla.

Huomaa myös, että edellä mainittujen perusteiden lisäksi Kalifornian laki sallii vastaajan vedota ”syytön mielenvikaisuuden vuoksi

Lakiviitteet:

1. Black ’ s Law Dictionary, kuudes painos.
2. United States v. Jackson, 390 U. S. Supreme Court 570 (1968).
3. Black ’ s Law Dictionary, kuudes painos.
4. KS. esim., Kalifornian rikoslaki 1016 PC.