kun asuimme New Yorkissa, huomasin etsiväni kiinankielistä oppimateriaalia tyttärelleni (lempinimeltään ”YB”, lyhenne sanoista ”Yakuza Baby”, koska hän syntyi, kun katsoimme japanilaista gangsterielokuvaa).
joka kerta kun palasin Singaporeen, kävin kirjakaupoissa hakemassa Hanyu pinyinin kanssa kasan lastenkirjoja ja myös kirjoja, joiden avulla YB harjoitteli kirjoittamista kiinaksi. Aasiasta kotoisin olevana vanhempana ja opettajana, joka asui lännessä, olin vakavissani kasvattamassa kaksikielistä lasta!
huomasin, että monet ”kasvatukseen” kohdistetuista tarinoista eivät olleet lainkaan mukaansatempaavia.
useimmat näyttivät priorisoivan sitä, että lapset oppisivat sanastoa sen sijaan, että rakastuisivat kiinalaisten kirjojen lukemiseen. Niissä oli kirkkaita ja värikkäitä pilapiirroksia, mutta tarinat olivat usein huonosti kirjoitettuja, teemoiltaan hyvin kapeita—eivätkä vain hauskoja.
tuona aikana tajusimme myös, että naapurustossamme muut kiinalaiset lapset (sekä Amerikkalaissyntyiset-kiinalaiset että uudet siirtolaislapset Kiinasta) kävivät joka lauantai 3 tuntia Chinese Heritage Schoolia (https://www.theatlantic.com/education/archive/2015/11/chinese-schools-in-america/417027/), jotta he eivät menettäisi kiinan kielen taitojaan.
nämäkin vanhemmat ymmärsivät kaksikielisten lasten kasvattamisen tärkeyden. Monet näiden perintöluokkien opettajista olivat kuitenkin vastikään saapuneet Kiinasta ja opettivat hyvin perinteisin tavoin, paljon rote-oppimista ja toistoa.
paikallisessa kiinalaisessa ravintolassa omistaja kertoi, että hänen poikansa kävi joka lauantai Chinese heritage Schoolia 8 vuoden ajan, mutta päätyi puhumaan vain vähän Kiinaa, eikä hän vieläkään osannut lukea tai kirjoittaa kielellä. Lisäksi hän oli alkanut todella inhota kielen käyttöä.
kuulimme jatkuvasti samanlaisia valituksia muilta vanhemmilta—siitä, että opetussuunnitelma ei ollut merkityksellinen nykyajan lasten elämässä ja että opetusmetodi suuntautui rote-oppimiseen eikä varsinaisesti rohkaissut lasten kiinnostuksen kohteita ja uteliaisuutta.
joten tyttäremme lähettäminen lauantaikiinaan ei tuntunut tarjoavan todellista ratkaisua.
koska työskennellessäni monta vuotta Kasvatustieteen professorina New Yorkissa minulla oli myös mahdollisuus vierailla useissa amerikkalaisissa kouluissa, joissa järjestettiin Kiinan kielen ohjelmia. Ne olivat suurimmaksi osaksi erinomaisia kouluja, joissa opettajat ymmärsivät globaalin osaamisen tarpeen ja varmistivat, että lapset olivat vähintäänkin kaksikielisiä, ellei monikielisiä. Kiina oli suosittu valinta Kiinan uusien taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi.
olen kuitenkin huomannut, että nämä koulut’ kehystys Kiinan taipumus olla jonkin verran staid; opetussuunnitelma oli yleensä varsin muodollinen, oppilailla on kansioita perussanastoa, että he joutuivat oppimaan, ehkä joitakin yrittää kalligrafia. Eräässä koulussa oppilaiden oli osallistuttava kiinalaiseen viuhkatanssiin.
tämä oli sävyltään ja tenoriltaan hyvin erilainen kuin mitä olin kohdannut vieraillessani Kiinassa, jossa olin kokenut Kiinalaisen kulttuurin ja luovan taiteen uskomattoman dynaamisena, innovatiivisena ja usein humoristisena ja uskaliaana. Näkemissäni kouluissa tuo näkemys kiinalaisesta kulttuurista ja kielestä on yllättävän vanhentunut.
joka tapauksessa tyttäremme koulu ei tarjonnut Kiinaa lisäkieleksi. Siirrettiinkö minut perintökouluihin, jotka eivät kaikesta päätellen olleet kovin tehokkaita?
kiinalaisen lastenhoitajan palkkaaminen
sillä välin palkkasimme ihanan Mandariinikiinankielisen lastenhoitajan hoitamaan YB: tä muutamaksi vuodeksi. Hänen ansiostaan Yakuza Baby oppi perusviestinnän kiinaksi-miten sanoa arkisia asioita syömisestä, nukkumisesta, kylpemisestä jne. Hänen sanavarastonsa jäi kuitenkin vähäiseksi, koska se oli ensisijaisesti hoitosuhde, ei opetustehtävä. Mukana ei ollut lukemista tai kirjoja, mutta tarjolla oli usein upeita Leijonanpään lihapullia (狮子头)!
hänen varttuessaan tiesin, että YB tarvitsi enemmän kielellistä ohjausta. Mutta miten?
Miten voin opettaa lapselleni Kiinaa kotona?
mitkä ovat mahdollisia Kiinan kielen oppimisratkaisuja lapselle, jonka vanhemmilla ei ole tarpeeksi aikaa-tai itseluottamusta—opettaa Kiinaa Kotona?
oliko tarjolla mukaansatempaavia ja hauskoja ratkaisuja, joihin ei sisältynyt pakkoruotsia ja jotka auttaisivat tytärtämme rakastumaan kieleen sen sijaan, että hän pelkäisi sitä?
oliko mukana humoristisia ja dynaamisia ohjelmia?
emme halunneet vain heittää häntä mihinkään vanhaan kiinalaiseen luokkaan!
etsin elämystä, joka oli filosofisesti linjassa oman kasvatuksellisen painopisteeni avoimuuden ja luovuuden kanssa. Voiko kaksikielisen lapsen kasvattaminen olla niin vaikeaa?
tunsin syyllisyyttä siitä, että tyttäreni oli irrallaan Kulttuuristani ja Kielestäni
tunsin yhä enemmän syyllisyyttä siitä, että Yakuza Baby kasvoi irrallaan kotikulttuuristamme ja kielistämme; että menetimme arvokasta aikaa juuri kun tyttäremme oli kaikkein avoimimmassa vaiheessa kielen omaksumiselle; ja ennen kaikkea, että ehkä emme vain yrittäneet tarpeeksi kovasti.
siinä vaiheessa tein päätöksen opettaa itse Yakuza-vauvaa!
ja arvaa mitä tapahtui? Olin vain niin väsynyt töiden jälkeen joka päivä, etten voinut käyttää aikaa hankkiakseni hänelle hyviä kiinalaisia kirjoja. Troolaus arvostelujen ja verkkosivustojen kautta kahdella kielellä oli todella kovaa työtä!
melko lyhyen ajan kuluttua päätöksestäni tuli yksinkertaisesti Fantasia.
ehkä en vain yrittänyt tarpeeksi kovaa.
mutta sitten niin moni fiksu ihminen, jonka tiesin, ei ollut oikein onnistunut itsekään. Ehkä se ei vain ollut mahdollista …
jatkui osassa 2!
jos sinulla on kysymyksiä tai aiheita, joita haluat minun käsittelevän koulutuksen ja vanhemmuuden aloilta, lähetä minulle sähköpostia osoitteeseen [email protected] tarkistan kaikki sähköpostini henkilökohtaisesti ja odotan kysymyksiänne. Kuitenkin, jos olet opiskelija, joka yrittää pyytää minua tekemään kotitehtäviä tai projekti sinulle, en todennäköisesti ole aikaa vastata, koska saan aivan liian monta näitä sähköposteja ja se on melko mahdotonta vastata niihin kaikkiin.
järjestän myös Dim Sum Warriors Doodle – Treffit yhdessä Luojani ja sarjakuvapiirtäjäni Colin Gohin kanssa kaksi kertaa kuukaudessa. Tämä on ilmainen Kaksikielinen chat-and-draw-along session ajetaan Facebook select Saturdays klo 10.30 (Singaporen aikaa (UTC + 8). Jos olet kiinnostunut, lue lisää täältä.