on välttämätöntä, että eettiset kysymykset otetaan huomioon arviointisuunnitelmaa laadittaessa. Eettisiä näkökohtia arvioinnin aikana ovat:
- tietoon perustuva suostumus
- vapaaehtoinen osallistuminen
- ei haittaa
- luottamuksellisuus
- anonymiteetti
- arvioi vain olennaisia osatekijöitä.
tietoon perustuva suostumus
tietoon perustuva suostumus tarkoittaa sitä, että arviointiin osallistuva henkilö on täysin tietoinen suoritettavasta arvioinnista. Osallistujille on tiedotettava hankkeen tarkoituksesta, kuka tai mikä ryhmä sitä rahoittaa, miten tuloksia käytetään, onko heidän osallistumisellaan mahdollisia haittavaikutuksia ja ketkä pääsevät tutustumaan tuloksiin. Tietoon perustuvan suostumuksen päätarkoituksena on, että osallistuja pystyy tekemään tietoon perustuvan päätöksen siitä, osallistuvatko he arviointiin vai eivät. Lisätietoja olisi annettava myös siinä tapauksessa, että osallistuja kokee jollakin tavalla ahdistusta osallistumisensa aikana.1,2
vapaaehtoinen osallistuminen
vapaaehtoinen osallistuminen tarkoittaa sitä, että ihmiset osallistuvat arviointiin ilman pakkoa. Osallistujat voivat vapaasti peruuttaa osallistumisensa milloin tahansa vaikuttamatta kielteisesti heidän osallistumiseensa tuleviin palveluihin tai nykyiseen ohjelmaan2 ja suhteisiin tutkijoiden tai tutkimuselinten kanssa. Riskiryhmään kuuluvien nuorten kannustaminen ohjelmaan voi olla haastavaa ja siksi on vaikeaa, kun osallistujat päättävät olla jatkamatta ohjelmassa. Osallistujilla on oikeus jättää tämänkaltainen ohjelma milloin tahansa, joten niitä, jotka päättävät olla jatkamatta, ei pidä painostaa. Myöskään selityksiä ei tarvita.
Do no harm
haitta voi olla sekä fyysistä että/tai psyykkistä, joten se voi olla: stressiä, kipua, ahdistusta, itsetunnon heikkenemistä tai yksityisyyden loukkaamista.2 on välttämätöntä, että arviointiprosessi ei vahingoita (tahattomia tai muita) osallistujia.
luottamuksellisuus
luottamuksellisuus tarkoittaa sitä, että tunnistetietoja ei anneta muiden kuin ohjelman koordinaattorin saataville tai niihin pääsee käsiksi.2 salassapito varmistaa myös, että tällaiset tunnistamistiedot eivät sisälly raportteihin tai julkaistuihin asiakirjoihin. Koska vertaispohjaisissa ohjelmissa on usein pieniä numeroita, on erittäin tärkeää pohtia, miten raportit muotoillaan, jotta varmistetaan, ettei ihmisille ole mahdollisuutta tunnistaa, vaikka nimiä ei käytetä.
anonymiteetti
anonymiteetti on tiukempi yksityisyyden muoto kuin salassapito, sillä osallistujan henkilöllisyys jää tutkimusryhmälle tuntemattomaksi.2 Tämä on vaikeampi saavuttaa kuin luottamuksellisuus, koska osallistujat yhteydessä sosiaalisen tutkimuksen ovat yleensä tiedossa ohjelman koordinaattori.1
arvioi vain relevantteja osatekijöitä
arvioi vain niitä osatekijöitä, joilla on merkitystä toteutettavan ohjelman/aloitteen kannalta. Riskiryhmiä käytetään joskus koekaniineina tai vangittuna yleisönä esittämään arviointeihin kaikenlaisia kysymyksiä, jotka kiinnostavat ohjelmaa/aloitetta suorittavia ryhmiä mutta eivät ole ohjelman kannalta merkityksellisiä eivätkä tule olemaan ohjelmassa mukana olevia ryhmiä. On tärkeää pitää arvioinnit mahdollisimman yksinkertaisina ja keskittyä edelleen arvioinnin tarkoitukseen ja siihen, mihin kerättyjä tietoja käytetään.
- South Australian Community Health Research Unit n. d. c
- Trochim 2006