jaettu kahdeksaan osaan
näyttely on jaettu kahdeksaan osaan, jotka käsittelevät hänen elämänsä ja tekojensa eri puolia. Jokainen osa valaisee myös erilaisia ihmisoikeuksia.
Johdanto
ajatus siitä, että olemme kaikki syntyneet vapaina, samanarvoisina, juontaa juurensa kauas historiaan. Kaksi tärkeää asiakirjaa, joissa tämä ajatus ilmaistaan, ovat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus vuodelta 1776 ja Yhdistyneiden Kansakuntien Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948. Orjuus oli kuitenkin vuoteen 1865 asti erottamaton osa yhteiskuntaa Amerikan eteläosissa, ja afroamerikkalaisten syrjintä, josta oli säädetty laissa, jatkui 1900-luvun puoliväliin saakka. Martin Luther Kingin kamppailussa oli kyse siitä, että ajatus yhtäläisistä oikeuksista kaikille toteutuisi. Tämä ilmaistiin muun muassa hänen kuuluisimmassa puheessaan ”Minulla on unelma”, joka pidettiin vuonna 1963.
Growing Up King
mustien ja valkoisten Eriytymisellä oli suuri vaikutus yhteiskuntaan ja elämään Amerikan eteläosissa. Afroamerikkalaiset joutuivat sorron ja väkivallan kohteeksi. Vaatimukset paremmista olosuhteista kasvoivat. Martin Luther Kingin kotikaupungissa Atlantassa Georgiassa syrjintä oli yleistä, mutta osa afroamerikkalaisista onnistui silti rakentamaan kilpailukykyisiä yrityksiä. Martin Luther King, Jr. kasvoi suhteellisen varakkaassa perheessä. Hänen isänsä oli baptistipappi, uskonnollinen perintö, joka vaikutti voimakkaasti hänen ajatuksiinsa. Myös Intian johtajalla Mahatma Gandhilla ja väkivallattomuuteen perustuvalla taistelulla, johon King tutustui opiskelijana, oli tärkeä rooli hänen ajattelussaan.
askel kohti vapautta
1950-luvulla taistelu rotuerottelua vastaan kiihtyi. Koulutuksessa otettiin keskeisiä harppauksia. Vuonna 1954 Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, etteivät koulut voineet perustaa erillisiä julkisia kouluja valkoisille ja mustille oppilaille. Siitä huolimatta syntyi useita konflikteja, kun afroamerikkalaiset oppilaat alkoivat tulla kouluihin, joissa oli aiemmin käynyt vain valkoisia oppilaita. Toinen alue, jossa rotuerottelun vastainen taistelu eteni, oli julkinen liikenne. Vuonna 1955 Montgomeryssä Alabamassa aktivisti Rosa Parks kieltäytyi luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tästä alkoi pitkä kaupunkibussien boikotti. Kampanjan johtajaksi nousi Martin Luther King, joka tuolloin toimi pastorina Montgomeryssä.
Why We Can ’ t Wait
1960-luvun alussa Martin Luther King jatkoi monin paikoin rotuerottelun ja syrjinnän vastaista taistelua. Alabaman Birminghamissa tapahtui vuonna 1963 voimakkaita yhteenottoja aktivistien ja poliisin välillä. King pidätettiin ja hän kirjoitti vankilassa kirjeen, jossa hän kehitteli ajatuksiaan väkivallattomuuden periaatteesta. Myöhemmin samana vuonna Washingtonissa järjestettiin suuri marssi työpaikkojen ja vapauden puolesta. Täällä King piti ”Minulla on unelma” – puheensa. Kaksi vuotta myöhemmin Alabaman Selmassa marssivat protestoivat afroamerikkalaisten äänioikeuden rajoituksia vastaan. Vuoden 1964 Civil Rights Act ja vuoden 1965 Voting Rights Act vahvistivat kaikkien amerikkalaisten kansalaisoikeuksia.
Nobelin matka
ihmisoikeuksien kunnioittaminen on rauhan edellytys. Lokakuussa 1964 Martin Luther King sai Nobelin rauhanpalkinnon väkivallattomasta taistelustaan afroamerikkalaisten oikeuksien puolesta. Ihmisoikeuksien edistäminen oli tunnustettu muutamaa vuotta aiemmin, kun eteläafrikkalaiselle Albert Lutulille myönnettiin rauhanpalkinto, ja muutamaa vuotta myöhemmin se myönnettiin René Cassinille hänen työstään YK: n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hyväksi. Oslon Nobel – palkintoseremonian jälkeen King vieraili Tukholmassa ja palasi kaksi vuotta myöhemmin kansalaisoikeusliikettä hyödyttävään hyväntekeväisyyskonserttiin. Nobel – palkinto vahvisti osaltaan Martin Luther Kingin kansainvälistä mainetta ja osallisuutta.
Time to Break Silence
Martin Luther Kingin taistelu kaikkien ihmisten tasa-arvon puolesta ulottui Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Etelä-Afrikassa vallitsi ankara rotuerottelu, joka tunnetaan nimellä ”apartheid”, jota vastaan kuningas asettui. Huomiota herättäneessä puheessaan King otti kantaa Yhdysvaltain Vietnamin sotaan. Tämä ei ollut vain rauhan puolestapuhumista, vaan myös vaatimus voimavarojen uudelleenkohdentamisesta sodankäynnistä taloudellisiin oikeudenmukaisuustoimenpiteisiin. Vietnamin sodan vastainen protesti oli kiistanalainen, ja Kingiä arvosteltiin siitä. Afroamerikkalaisten aktivistien keskuudessa myös Kingin väkivallattomuusperiaate kyseenalaistettiin avoimemmin, ja militantimpi Black Power-liike sai vauhtia.
saavuttaen vuorenhuipun
4.huhtikuuta 1968 Martin Luther King murhattiin Memphisissä, Tennesseessä. Tappamista seurasivat mellakat ja levottomuudet. Kingin viimeinen projekti, köyhän kansan kampanja, jatkoi jonkin aikaa taistelua taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta, mutta lopetettiin myöhemmin. Liike otti uusia väyliä, mutta Kingin ajatukset ja visiot kaikkien ihmisten tasa-arvosta ovat eläneet. Hänen vaimonsa Coretta Scott King jatkoi taistelua ja sekaantui myös muun muassa ydinaseiden vastustamiseen ja naisten oikeuksien edistämiseen.
unelma jatkuu
syyt, joiden puolesta Martin Luther King taisteli, ulottuvat omaan aikaamme. Syrjintä on edelleen ongelma maailmassamme. Ihmisiä ja liikkeitä, jotka Kingin tavoin taistelevat oikeuksien ja vapauksien puolesta, on monissa osissa maailmaamme. Martin Luther Kingin unelma elää, ja näyttelyn päätösosa antaa kävijöille mahdollisuuden muotoilla omia unelmiaan ja jakaa niitä muiden kanssa interaktiivisella asemalla.