Pelastusarmeijan missio ja Näkylauseen analyysi

Pelastusarmeijan tehtäväselonteko on ”saarnata Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja täyttää ihmisten tarpeet hänen nimessään ilman syrjintää.”Lausunto on esimerkki järjestön uskonnollisesta taipumuksesta.Se osoittaa kuitenkin myös, että Pelastusarmeija pyrkii auttamaan ihmisiä vastaamaan siihen, keitä tai missä he ovat. Analyysin perusteella tila voidaan jakaa seuraaviin osiin:

1. improvisoin. Pelastusarmeija tunnustaa, että keho on tärkeä osa terveen ihmisolennon tekemistä. Sen vuoksi se ei keskitä ponnistelujaan pelkästään spirituaaleihin. Sen sijaan organisaatio on ansainnut itselleen mahdollisuuden mennä alas kuin arever institute global historical annals koska sen kiistaton työterveyshuollossa. Esimerkiksi Pelastusarmeija on perustamisestaan lähtien aina hoitanut sairaaloita ja klinikoita haavoittuvilla alueilla maailmanlaajuisesti. Maksuttomien ja mahdollisuuksiensairaanhoidon palvelujen tarjoaminen on edelleen yksi sen tähänastisista ensisijaisista puheluista.
2. parantaa yhteisöjä. Pelastusarmeijan inhimillisyys on vertaansa vailla. On uskomatonta, miten paljon järjestö on uhrannut auttaakseen vaarassa olevia. Tärkeimpänä tavoitteena on antaa apua tarvitseville ihmisille mahdollisuus elää ja menestyä aivan kuten kaikki muutkin, ja järjestö tekee tämän suuntaamalla pääosan resursseistaan kansainvälisiin hätäpalveluihin. Esimerkiksi Pelastusarmeija oli ensisijainen vastayksikkö vuonna 2010, kun Haiti kärsi tuhoisan maanjäristyksen, Nepalissa vuonna 2011 ja Filippiineillä sykloni Haiyanin aikana. Kaikissa näissä tapahtumissa organisaatio pysytteli ihmisten mukana hätätilanteiden aikana ja alkuvaiheiden kautta, kun se loi yhteisöille resilienssiä.
3. Linkinggospel huolellisesti. Tässä osassa Pelastusarmeija paljastaa rajattoman hyvyytensä lähteen – Jeesuksen Kristuksen opetukset. Se osoittaa, että näiden kahden välinen yhteys on erottamaton. Tämän organisaation hyväksymissä strategioissa ja toiminnoissa on siksi jonkin verran henkeä. Heidän vaikuttimenaan on uskonnollinen halu ja opetus, jonka mukaan ihmisten tulisi huolehtia toisten hyvinvoinnista.

Johdanto

uskon ja uskonnon asioissa Pelastusarmeija on ainutlaatuinen järjestö, joka on tuonut itsensä maailmanlaajuiseen parrasvaloihin edistyksellisyydellään ja toimii yli monien odotusten. Nykyajan sukupolvet eivät tunne Pelastusarmeijaa paljoakaan, mutta sillä on kiistämätön historia siitä, että se on yksi luotettavimmista uskoon perustuvista voittoa tavoittelemattomista järjestöistä. Itse asiassa sen missio-ja visiolausunnot paljastavat, kuinka sitoutunut tämä järjestö on vaikuttamaan niiden ihmisten elämään, joiden kanssa se joutuu tekemisiin.

järjestö pysyy lujana tarkoituksenaan palvella ihmisiä ja nostaa hymy heidän kasvoilleen missä tahansa he ovatkin. Koska näyn lausunto määrittää tulevaisuuden, jonka saavuttamiseksi järjestö työskentelee, niin olisi täsmällinen tulkita, että Pelastusarmeija tunnistaa tämän käsitteen vision lausunnollaan, jonka avulla ihmiset voivat kääntyä järjestön muovailemiseen tarpeellisina aikoina.

toisaalta visiolauselma korostaa niitä toimintoja, jotka ajaisivat kokonaisuutta kohti visiotaan. Pelastusarmeijan tapauksessa järjestö on selvillä ensisijaisista tehtävistään, joihin kuuluvat evankelioiminen ja humanitaarinen apu. Pelastusarmeija on erityisesti kestänyt lukuisia dynamiikkaa yli sadan vuoden ajan johtuen sen kyvystä sopeutua muuttuviin aikoihin.

lisäksi järjestön vuodesta 1865 kuvaamassa resilienssissä ovat vaikuttaneet myös sen perusarvot. Ne ohjaavat eri sidosryhmien vuorovaikutusta ja käytäntöjä organisaatioasioiden hoitamisessa. Tärkeintä on, että he työskentelevät yhdessä tämän elimen tehtävän ja vision kanssa sen painopisteen säilyttämiseksi.

visio

Pelastusarmeijan näkemys on ”syventää hengellistä elämäämme, yhdistyä rukouksessa, tunnistaa ja kehittää johtajia, lisätä itsekieltäytymistä ja itsekieltäytymistä, korostaa integroitua palvelustamme, tavoittaa ja ottaa mukaan nuoret ja lapset, seistä syrjäytyneiden puolesta ja palvella heitä, kannustaa innovaatiota lähetystyössä, viestittää Kristusta häpeilemättä, vahvistaa vakaumuksemme muuttumattomuutta, evankelioida ja opetuslapsia tehokkaasti ja tarjota laadullisia voimavaroja.”Pähkinänkuoressa kuvaillaan Pelastusarmeijaa luotettavaksi organisaatioksi, joka on päättänyt luoda maailman, jossa jokainen tuntee olevansa kotinsa.”Lausuma sisältää:

1. Promoteoness. Ensimmäisessä osassa Pelastusarmeija osoittaa, että se on järjestö, joka pyrkii tuomaan ihmisiä yhteen hengellisesti ja sosiaalisesti. Se on esimerkiksi perustanut yli 2000 hengellisten periaatteiden varaan rakennettua koulua eri puolille maailmaa lujittaakseen yhteishengen filosofiaansa. Oppilaitokset edistävät myös yhteiskunnallista kanssakäymistä ja kehittämislinjauksia. Lisäksi Pelastusarmeijalla on erilaisia ohjelmia ja hengellisiä ryhmiä, kuten maailmanlaajuinen naisasiainministeriö, joka tavoittaa apua tarvitsevat.
2. rohkaisee muita. Jos Pelastusarmeija on parhaiten tunnettu jostakin, se on sen valmius auttaa muita. Järjestö levittää tätä sanomaa tekemällä kaiken valtansa ja mandaattinsa puitteissa avun antamiseksi. Tällä tavoin se haastaa muutkansainväliset toimijat ja yksilöt toimimaan erilaisissa valmiuksissa erityisesti vastatessaan kaikenlaisiin hätätilanteisiin.
3. Globalevangelization. Tässä yhteydessä Pelastusarmeija todistaa, että se on kasvanut ulos paikallisista Lontoolaisistaan. Sillä on nyt maailmanlaajuiset kasvot, ja useimmat sen ohjelmat ovat käynnissä, missä se jatkaa velvollisuuttaan levittää evankeliumia sanojen ja tekojen kautta.Nykyään järjestö on läsnä yli 130 maassa kautta maailman, mikä estää sen maailmanlaajuisen läsnäolon.

CoreValues

Pelastusarmeijan ydinarvoja ovat ” kunnioitus, eheys, myötätunto, relevanssi, yhteistyö ja juhlinta.”Afaith-pohjaisena järjestönä Pelastusarmeijalle on välttämätöntä kehittää kulttuuria, joka on sopusoinnussa Gospel-opetuksen kanssa. Tämä selittää näiden arvojen merkityksen yhteiskunnalle.

Pelastusarmeijan historia osoittaa selvästi, että järjestö ei olisi päässyt näin pitkälle ilman vankkaa perustaa, ja tämä perusta rakentuu yhteistoiminnan, toisiaan kunnioittavan ja myötätuntoisen toiminnan periaatteille.Lisäksi siihen kuuluu myös asioiden oikea hoitaminen, kun otetaan huomioon sen kokonaisvaltainen osallistuminen arkaluonteisiin hätätilanteisiin. Siksi näillä arvoilla Pelastusarmeija on kasvanut kansainväliseksi asukokonaisuudeksi.

• Carroll, M. S., Higgins,L. L., Cohn, P. J., & Burchfield, J. (2006). Yhteisön kulovalkeat tapahtumat sosiaalisen konfliktin lähteenä. Maaseutusosiologia, 71(2), 261-280.
• Crossley, B., & Denmark, J. C.(1969). Community Care – tutkimus Pelastusarmeijan psykiatrisesta sairastuvuudesta. The British journal of sociology, 20(4), 443-449.
• Garland, D., & Darcy, M. (2009).Työskenteletkö yhdessä?”: Pelastusarmeija ja työpaikkaverkosto. Organization,16(5), 755-774.
• Grandy, G. (2013). Tutkijatutkimus strategisesta johtajuudesta kirkoissa. Leadership & OrganizationDevelopment Journal, 34 (7), 616-638.
• Hazzard, J. W. (1998). Marching on margets: an analysis of The Salvation Army in the United States. Reviewof Religious Research, 121-141.
• Hockerts, K. (2010). Sosiaalinen yrittäjyys markkinoiden ja mission välillä. Hockerts, Kai.”Sosiaalinen yrittäjyys markkinoiden ja Mission välillä.”International Review of entrepreneurship, 8 (2010), 177-198.
• Irvine, H. (2002). The legitimizingpower of financial statements in the Salvation Army in England, 1865-1892. AccountingHistorians Journal, 29(1), 1-36.
• Jones, M. B. (2007). Tehtäväkierteen monilähteet. Voittoa tavoittelematon ja vapaaehtoinen sektori neljännesvuosittain, 36(2), 299-307.
• Lewis, B. M. (2003). Issues anddilemmas in faith-based social service delivery: the case of The Salvation Army of Greater Philadelphia. Sosiaalityön hallinto,27(3), 87-106.
• Middleton, S. (2009). Reputationmanagement In The Salvation Army: a narrative study. Journal of ManagementInquiry, 18(2), 145-157.
• Moos, R. H., Mehren, B., & Moos, B. S. (1978). Pelastusarmeijan Alkoholismin hoito-ohjelman arviointi. Alkoholitutkimusten journalisointi, 39(7), 1267-1275.
• Myers, M. (2013). MultivalentLandscape Pelastusarmeija Kroc Community Center Tapaustutkimus. LandscapeJournal, 32(2), 183-198.
• Noort, G. (2013). ”SoWhat?”- Dutch Responses to the New Mission Statement. Operaation kansainvälinen arviointi, 102(2), 191.
• Robertson, R. (1967). Pelastusarmeija. Lahkolaisuuden malleja. Lontoo: Heineman, 49-105.
• Pelastusarmeija-N.
• Taylor, S. M., & Dear, M. J.(1981). Skaalaa yhteisön asenteita mielisairaita kohtaan. Skitsofrenia Bulletin, 7(2), 225-240.
• Tolen, R. J. (1991). Rikollisen heimomiehen asuttaminen ja muuttaminen: Pelastusarmeija Brittiläisessä Intiassa. Amerikanetnologi, 18(1), 106-125.
• Tremblay-Boire, J. (2013). Changecan be good: a new perspective on mission drift. Pennsylvanian yliopiston yhteiskunnallinen vaikutus Working Paper Series, 1-28.