suurin osa Malawin väestöstä asuu maaseudulla (85%) ja elää pääasiassa omavaraisviljelyllä (NSO 2001). Yli 90 prosenttia kotitalouksista kerää ja käyttää polttopuuta pääasiallisena keittoenergian lähteenään (NEC 2001; NSO 2000). Vuosien 1990 ja 2000 välillä Malawi koki kuitenkin keskimäärin 2,4 prosentin vuotuisen metsäkadon, joka oli huomattavasti suurempi kuin sekä Afrikan keskimääräinen 0,78 prosentin että maailman keskimääräinen metsäkato 0.22% (YK: N FAO 2001). Malawin on myös raportoitu olevan yksi maista, jotka kokevat veden stressiä vuoteen 2025 mennessä (PRB 2002). Luonnonvarojen nopea ehtyminen voi vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämänlaatuun. Koska Malawilaiset naiset ja lapset ovat ensisijaisesti vastuussa maaseudun kuljetustöistä, mukaan lukien polttopuun ja veden kerääminen (Edmonds et al. 1995), ympäristön pilaantumisen odotetaan vaikuttavan niihin suhteettomasti. Tutkimuksessa selvitetään ympäristön pilaantumisen vaikutuksia naisten ja lasten ajanjakopäätöksiin sekä vaikutuksia lasten koulumenestykseen ja terveyteen. Väestön, ympäristön ja köyhyyden välisten suhteiden merkitys on tunnustettu sekä kansainvälisellä että alueellisella tasolla 1970-luvulta lähtien (Yhdistyneet kansakunnat 1997). Näiden suhteiden luonteesta on kuitenkin olemassa vakava puute empiirisissä tutkimuksissa (Yhdistyneet kansakunnat 1997). Tutkimusten puute on mainittu yhdeksi syyksi, joka turhauttaa päättäjiä heidän pyrkiessään omaksumaan kestävän kehityksen toimia (Arizpe et al. 1994). Joissakin viimeaikaisissa tutkimuksissa tällä alalla on tarkasteltu ympäristön heikkenemisen vaikutuksia naisten hedelmällisyyteen (Filmer and Pritchett 1996; Aggarwal et al. 2001); naisten ajanjakopäätökset (Cooke 2000); maatilojen tuottavuus (Cooke 1998). Tekijöiden aikaisempi työ osoitti, että ympäristön pilaantuminen liittyi alempaan kouluun ilmoittautumiseen ja korkeaan kotityöaikaan, erityisesti tytöille (Nankhuni and Findeis 2002). Tämä analyysi laajentaa tutkimusta, jossa tutkitaan ympäristön pilaantumisen vaikutusta koulumenestykseen. Yritykset tarkastella vaikutuksia lasten terveyteen tehtiin Aggarwal et al. (2001) Etelä-Afrikassa, mutta merkittäviä vaikutuksia ei havaittu. Tämä tutkimus edistää myös tutkimusta ympäristön pilaantumisen vaikutuksista lasten terveyteen.Menetelmätietoja käytetään Malawin kansallisen tilastotoimiston vuosina 1997-1998 Malawissa tekemästä yhdennetystä 10 698 kotitalouden kyselytutkimuksesta. Aineisto sisältää tietoa yksilöiden ja kotitalouksien demografisista ja sosioekonomisista ominaisuuksista, mukaan lukien lasten koulutustaso ja terveys. Aineistossa on myös ajanjakotietoja kotimaisesta toiminnasta, johon sisältyy polttopuun ja veden keräämiseen käytetty aika. Saatavilla on myös tietoa siitä, miten kukin kotitalous voi käyttää eri vesilähteitä ja käyttääkö kotitalous pääasiallisena keittoenergian lähteenään polttopuun hankkimista eikä keräämistä. Näitä tietoja täydentävät arviot polttopuun saatavuudesta (MAM 1987) sekä tiedot koulujen ja terveyspalvelujen saatavuudesta ja laadusta piiritasolla (Benson 2002). Theoretical frameworkFreeman (1993) ehdottaa, että resurssien ympäristöjärjestelmien muutosten taloudellisen arvon mittaamisen perustana ovat vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Siksi ympäristön pilaantumisen vaikutusten analysoinnin lähtökohtana on hyötyteoria. Kotitaloustuotanto-hyödyllisyysmalli, joka perustuu Beckeriin (1965, 1993) ja sellaisena kuin Singh et al. (1976) on teoreettinen lähestymistapa käytetään tässä asiakirjassa. Tässä mallissa kotitaloudet saavat hyödyn maatilalla tuotettujen tavaroiden kulutuksesta ja lasten hankkimisesta. He saavat myös myönteistä hyötyä lasten laadusta, joka tavallisesti heijastuu lasten terveyteen ja koulutukseen. Kotitalouden hyödyllisyys on maksimoitu budjetin, maatilan ja kotitalouden tekniikan ja aikarajoitusten mukaan. Olettaen, että kotitalouden maksimointiongelmaan on olemassa sisustusratkaisu, voidaan johtaa lasten terveyden ja koulutuksen pelkistettyjä kysyntäyhtälöitä. Nämä vaatimukset liittyvät varjopalkkoihin, hintoihin, yksilön ja kotitalouden sosioekonomisiin ja demografisiin ominaisuuksiin sekä ympäristön tilaan. Ympäristön rapistuessa työtunteja kuluu enemmän polttopuun ja veden keräämiseen. Tämä johtaa koulutuksen hinnan nousuun, mikä vähentää koulutuksen kysyntää, koska lapsia saatetaan tarvita kotitöihin. Vastaavasti jos harventuneiden alueiden naiset eivät voi käyttää riittävästi aikaa maanviljelyyn, ruoanlaittoon ja lastenhoitoon, tämä lisää lasten terveyden kustannuksia, mikä johtaa lasten heikkoon terveyteen (Kumar and Hotchkiss 1988).Arviointistrategia ympäristön pilaantumisen vaikutusta lasten laatuun arvioidaan lisäämällä ympäristön laatumuuttujia koulumenestykseen ja lasten terveyteen liittyvissä malleissa. Koulumenestysindikaattoreina käytetään sitä, että lapset käyvät ylemmän peruskoulun ja ovat tietyssä luokassa kyseiseen luokkaan sopivassa iässä. Lapsen terveydentilan muuttujat ovat antropometrisiä painon, pituuden ja painon mittoja pituudelle. Lapsen koulunkäynnin, terveyden, kotityön ja hedelmällisyyspäätösten mahdollinen endogeenisuus testataan ja korjataan tarvittaessa. Ympäristön pilaantumisen odotetaan vaikuttavan kielteisesti lasten hyvinvointiin.