päättäessään, mitä lähestymistapaa käyttää, tuomioistuin ottaa huomioon sen, missä määrin vastaaja on jo noudattanut määräystä.
vastaajaa, joka on täyttänyt valtaosan määräyksen mukaisista vaatimuksista, kohdellaan paljon todennäköisemmin lievemmin kuin vastaajaa, joka ei ole tehnyt juuri mitään tai mitään.
Tuomitsemisneuvosto ”New Sentences: Criminal Justice Act 2003 Definitive Guideline” toteaa, että (kohta 1.1.45) ” yhteisön rangaistuksen rikkomista käsittelevän tuomioistuimen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava sen varmistaminen, että rangaistusvaatimukset täytetään, ja tämä on tärkeää, jotta tuomioistuin ottaisi huomioon tuomitsemisen lakisääteiset tarkoitukset. Tuomioistuin, joka määrää vapausrangaistuksen rikkomuksesta ottamatta riittävästi huomioon vaihtoehtoja, on vaarassa määrätä rangaistuksen, joka ei ole oikeassa suhteessa alkuperäisen rikoksen vakavuuteen ja joka on ainoastaan rangaistus rikkomuksesta. Tämä saattaa heikentää tärkeiksi katsomiaan tarkoitusperiä. Tuomioistuinten on kuitenkin oltava valppaina sen varmistamiseksi, että määräyksen tavoitteiden toteutuminen on realistista.”
vastaajan hakemus tai ehdonalainen kumoaminen tai Uudelleenrangaistus
vastaaja tai ehdonalaisviranomainen voi myös pyytää yhteisön määräyksen kumoamista (eli yksinkertaisesti sen lopettamista) tai vaatia vastaajan tuomitsemista muulla tavoin. Hakemus hyväksytään, jos yhteisöjen tuomioistuin katsoo määräyksen antamisen jälkeen ilmenneiden seikkojen perusteella, että se on yhteisön edun mukaista. Perusteena vaatimukselle voidaan esittää muun muassa se, että vastaaja on edistynyt hyvin tai vastaa tyydyttävällä tavalla määräyksen vaatimuksiin. Jos tuomioistuin päättää tuomita muulla tavoin, sen on otettava huomioon, missä määrin vastaaja on noudattanut alkuperäistä määräystä.
yhteisön järjestyksen rikkominen tekemällä uuden rikoksen
tuomitseminen uudesta rikoksesta yhteisön määräyksen aikana ei sinänsä merkitse kyseisen määräyksen rikkomista. Jos vastaaja kuitenkin tuomitaan uudesta rikoksesta, seuraa rangaistus, joka voi vaikuttaa yhteisön järjestykseen ja siihen liittyviin vaatimuksiin.
esimerkiksi jos Uusi rikos on sellainen, jonka tuomioistuin päättää vaativan välitöntä vankeusrangaistusta, vastaaja ei voisi jatkaa yhteisömääräyksellä alkuperäisestä rikoksesta. Näin ollen uutta rikosta käsittelevä tuomioistuin voi (jos se katsoo sen olevan oikeuden edun mukaista) kumota alkuperäisen määräyksen ja tarvittaessa tuomita vanhan rikoksen uudelleen sekä tuomita uuden rikoksen.
jos tuomarin tuomioistuin käsittelee uutta rikosta ja yhteisön määräys on tehty Kruununoikeudessa, se voi viedä asian rangaistavaksi Kruununoikeuteen, jotta asia voidaan käsitellä siellä.
kun tuomioistuin käsittelee vastaajaa näissä olosuhteissa, sen on otettava huomioon se, missä määrin yhteisön alkuperäisen määräyksen vaatimukset on täytetty.