mikä on juurtuminen?
niiden yhtiöiden osalta, jotka on perustettu ennen 1 päivää lokakuuta 2009, pöytäkirjoissa ja yhtiöjärjestyksessä voidaan määritellä määräys, johon voidaan puuttua, jota voidaan muuttaa tai joka voidaan poistaa vain erityistä päätöslauselmaa rajoittavammalla tavalla (75 prosentin äänioikeutetuista jäsenistä on hyväksyttävä). Jos säännös kuuluu tämän kuvauksen soveltamisalaan, sitä pidetään ”vakiintuneena säännöksenä” ja se kuuluu vuoden 2006 osakeyhtiölain s 22 soveltamisalaan.
oikeusistuimet vastustavat yhtiöjärjestyksen muuttamista. Yhtiöllä on sääntöjen mukaan vapaus muuttaa pykäliään. Jessel in Walker v. London Tramways Company julisti:
”jokaista artiklaa olisi pidettävä asetuksena, jota voidaan muuttaa”. Tästä lähestymistavasta oli samaa mieltä Lordi Lindley, joka totesi: ”yhtiöllä on perussäännössä valtuudet muuttaa artikloihinsa sisältyviä asetuksia ajoittain erityisillä päätöslauselmilla ‒ ja mikä tahansa asetus tai artikla, jolla yhtiöltä riistetään tämä toimivalta, on pätemätön”.
ulkoiset sopimukset
on huomattava, että yhtiötä ja sen jäseniä rajoitetaan tekemästä ulkoisia sopimuksia, jotka estävät artiklojen muuttamisen, asiassa Punt v Symons and Co Ltd 2 Ch 506, jäsenet tekivät yksityisen sopimuksen, jossa todettiin:
” yhtiö ei saa missään vaiheessa muuttaa tai yrittää muuttaa yhtiöjärjestyksen ehtoja, jotka koskevat myyjän nimittämistä hallintojohtajaksi, sellaisina kuin ne on alun perin määritelty, tai tehdä tai sallia mitään näiden lausekkeiden määräysten vastaista.”
Bryne J julisti
” olen valmis toteamaan, että käsiteltävänä olevan asian olosuhteissa sopimus ei voinut vaikuttaa siten, että artiklaa olisi muutettu.”
osakassopimukset
nykyään on yleinen käytäntö, että jäsenet laativat ulkopuolisia sopimuksia ”osakassopimuksella”. Edellä mainitussa asiassa Russell vastaan Northern Bank Development Corp Ltd 1 WLR 588 annetussa tuomiossa todettiin, että yhtiön yhtiöjärjestyksen määräys, joka rajoitti sen lakisääteistä valtaa muuttaa kyseisiä artikloja, oli pätemätön, mutta osakkaiden välinen sopimus, joka ei sisältynyt artikloihin ja jonka mukaan ne käyttäisivät äänioikeuttaan yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevaan päätökseen, ei välttämättä ollut pätemätön.
pykälät sitovat uusia jäseniä muuttamatta tai muuttamatta – yhtiön voimassa olevat pykälät sitovat uutta sijoittajaa, joka ottaa osakkeita yksityisestä osakeyhtiöstä. Tämä pääoma on erilainen sopimuksellisilla, ulkopuolisilla sopimuksilla, koska uudet jäsenet tai sijoittajat eivät olisi osapuolina aiemmissa sopimuksissa.
oikeuskäytännöstä ilmenee, että yhtiöllä on vapaus muuttaa pykäliään eikä se voi rajoittaa muutoksia sopimusoikeuteen perustuvilla ulkopuolisilla jäsensopimuksilla. Tuomioistuimet antavat jäsenille jonkin verran liikkumavaraa käyttää osakassopimuksia, joissa täsmennetään, miten osakkeenomistajat voivat käyttää ääntään tietyllä tavalla suhteessa tiettyyn toimeen.
ennen 1 päivää lokakuuta 2009 perustetut yhtiöt pyrkivät vakiinnuttamaan tai sitomaan tulevia jäseniä sisällyttämällä pöytäkirjaan määräyksiä. Tämä toimintatapa vuoden 2006 osakeyhtiölain nojalla perustetuille yhtiöille olisi turha, koska muistion merkitys vähenee, koska se ei ole enää osa perustuslakia.
vuoden 2006 osakeyhtiölain uusia malliartikloja laadittaessa osakeyhtiölain uudelleentarkastelussa suositeltiin, että jäsenillä olisi mahdollisuus vakiinnuttaa säännökset, mikä vahvistettiin asianmukaisesti vuoden 2006 osakeyhtiölain 2 luvun pykälien muuttamista koskevassa pykälässä 22.
- yhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla määräys (”entrenchment”), jonka mukaan yhtiöjärjestyksen tiettyjä määräyksiä voidaan muuttaa tai kumota vain, jos ne täyttyvät tai jos noudatetaan menettelyjä, jotka ovat rajoittavampia kuin erityisessä kriisinratkaisussa sovellettavat ehdot.
artiklojen vakiintuneet määräykset
ehdotonta vakiintumista ei ole enää saatavilla yhtiöille, jotka on perustettu 1 päivän lokakuuta 2009 jälkeen. Lainsäädännön tulkitsemiseksi yhtiön pykälät voivat sisältää määräyksen entrenchment, sillä eriteltyjä säännöksiä voidaan muuttaa tai kumota vain, jos ne ovat rajoittavampia kuin hyväksymällä erityinen päätöslauselma. Näin ollen artiklaa, jonka mukaan 80 prosenttia hyväksyttävistä äänistä on hyväksyttävä, kuvailtaisiin vakiintuneeksi tai vaihtoehtoisesti ”kaikkien jäsenten” on hyväksyttävä se.
säädöksen tarkoituksena oli mahdollistaa ”ehdoton juurruttaminen”, koska 22§: n 3 momentin a alakohta lisättiin komiteavaiheessa(ja koska se oli ristiriidassa absoluuttisen juurruttamisen kanssa), alkuperäinen lauseke, jonka mukaan tiettyjä artikloja ei voitu muuttaa tai kumota, poistettiin.
Memorandum, entrenchment and amendment (ennen 1 päivää lokakuuta 2009 perustetut yhtiöt)
tapausesimerkki
toukokuussa 1987 Widgets Limitedin omistajalla ja insinöörillä, rouva Singhillä, oli kaksi poikaa, jotka olivat yhtiön johtajia ja vähemmistöosakkaita. Rouva Singh oli hyvin ylpeä heidän valmistamistaan patentoiduista tuotteista, ja kun hän lopulta siirsi yrityksensä perheelle, hän ei halunnut yrityksen monipuolistuvan uusiin tuotteisiin (mihin hänen poikansa olivat painostaneet äitiään). Perustamiseen liittyvän oikeudellisen neuvonnan jälkeen yhtiöpöytäkirjaan sisältyi lauseke, jossa todettiin, että muistio (ja siksi yhtiö vastustaa) oli peruuttamaton.
vuonna 2018 rouva Singh kuoli. Pojat olivat tuolloin enemmistöosakkaita ja halusivat laajentaa liiketoimintaansa sekä muuttaa muistiota ja päivittää yhtiöjärjestyksen vuoden 2006 osakeyhtiölain mukaisiin uusiin malliartikloihin.
ongelma
niiden yritysten osalta, joiden muistioon on kirjattu vakiintuneita määräyksiä, nämä määräykset katsotaan nyt automaattisesti osaksi yhtiöjärjestystä. Osakeyhtiölaki 2006, s 22(3)(a) sallii artiklojen muuttamisen ja vakiintuneen säännöksen sillä perusteella, että kaikki yhtiön jäsenet ovat samaa mieltä. Molemmat pojat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei tämä ratkaissut ongelmaa. Yhtiötä estettiin lakisääteisellä säädöksellä muuttamasta 22§: n 3 momentin a alakohtaa. Kahden pojan ainoa keino oli hakea tuomioistuimilta määräystä muistion muuttamiseksi.
yleiskatsaus
on pantu merkille, että vuoden 2006 osakeyhtiölaissa (S 22) mainitut entrenchment provisions-säännökset on laadittu puutteellisesti. Lokakuun 1 päivän 2009 jälkeen perustettuja yrityksiä estetään käyttämästä ehdottomia vakiintuneita pykäliä; käsiteltävänä oleva oikeuskäytäntö estää muuttumattomia pykäliä; lisäksi lainsäädäntö on typistetty versio juurrutuksesta, jossa edellytetään vain artiklojen säännösten muuttamista tai kumoamista, jos ehtoja tai menettelyjä noudatetaan, mikä edellyttää, että vähintään 75 prosenttia jäsenten antamista äänistä hyväksytään.
ennen 1 päivää lokakuuta 2009 perustetut Yksityiset pienyritykset, joiden muistiossa on peruuttamattomia määräyksiä, voivat ainoastaan hakea tuomioistuimen päätöstä. Ongelman perussyynä on 28 jakso, sillä ennen 1 päivää lokakuuta 2009 perustettuja yhtiöitä koskevan muistion katsotaan sisältyvän artikloihin.
Companies Act 1986, s 22
tammikuussa 2012 the memorandum to the Business, Innovation and Skills Select Committee esti 22§: n 2 momentin (KS. jäljempänä) voimaantulon; pykälä rajoittaa sitä, milloin yrityksen entrenchment provisions may be included:
” pykälien vakiintuneet määräykset
(2) ennallistamista koskevat määräykset voidaan tehdä vain—
(a) yhtiön perustamista koskevissa pykälissä tai
(b) yhtiön pykälien muutoksella, jonka kaikki yhtiön jäsenet ovat hyväksyneet.”
ehdotettiin, että kaksi vakiintumismenetelmää ovat rajoittavia, ja yhdessä 22§: n 1 momentin kanssa ne voivat vahvistaa osakeluokkiin liittyviä oikeuksia ja vaikeuttaa tällaisten säännösten muuttamista, koska se edellyttää yksimielistä suostumusta.
nykyään tilanne on sama, eikä 22§: n 2 momentin täytäntöönpanolle ole ehdotettu päivämäärää.
Richard C. Bishop on kirjoittanut yhtiöjärjestykset: ohjeistus ja ennakkotapaukset sekä yhtiöjärjestykset hyväntekeväisyysjärjestöille ja ei voittoa tavoittelemattomille järjestöille: ohjeistus ja ennakkotapaukset.