a) tuloverolain (Income Tax Act 2007) S64 (ITA 2007) mukaan kaupan tappio voidaan kuitata tappiollisen vuoden ja/tai edellisen verovuoden nettotuloilla. Nämä kaksi väitettä ovat riippumattomia ja ne voidaan esittää missä järjestyksessä tahansa. Vaatimus ei ole pakollinen, ja veronmaksaja voi päättää olla tekemättä sitä. Näin olisi esimerkiksi silloin, jos tulot on jo katettu henkilökohtaisella päivärahalla, joten vaatimuksen esittämisessä ei olisi juuri mitään järkeä.
b) kaupan tappioiden keventämistä yleistä tulosta vastaan ei ole saatavilla, ellei kauppaa tehdä kaupallisin perustein ja voittoa tavoitellen.
c) 6 päivästä huhtikuuta 2013 alkaen tiettyjen tuloverohelpotusten kokonaismäärä, jota voidaan käyttää veronalaisten kokonaistulojen vähentämiseen, on enintään 50 000 puntaa eli 25 prosenttia verovelvollisen oikaistusta kokonaistulosta. Jäljelle jäävä tappio voidaan siirtää eteenpäin.
huojennusraja ei vaikuta seuraaviin:
- veronhuojennus verovuodelta, jolloin oikaistu kokonaistulo on alle 50 000 £
- päällekkäishuojennuksesta aiheutuneet tappiot tai siinä määrin kuin tappiota täydennetään päällekkäishuojennuksella
- tappiot, joita käytetään tappiollisen kaupan voittoihin
- tappiot, joita pidetään myyntivoittojen verotuksessa hyväksyttävinä tappioina.
d) viljelyyn tai kauppapuutarhaan on lisätty tullittomuusrajoituksia, joita kutsutaan ”harrasteviljelyyn”liittyviksi tullittomuusrajoituksiksi. Tappio lasketaan ennen pääomanlisäyksiä ja tasapainotuskuluja.
viljelytappiorajoitusta sovelletaan vasta viiden peräkkäisen tappiollisen verovuoden jälkeen. Tappiohelpotuksen saisi siis, jos kauppa aloitettaisiin milloin tahansa kuluvaa verovuotta edeltävien viiden verovuoden aikana.
on olemassa veronkierron estävä säännös, joka estää maatalousyrityksen siirtymisen aviomiehen ja vaimon välillä tai samojen henkilöiden määräysvallassa oleville yhtiöille tai yhtiöiltä, joiden tarkoituksena oli nollata viiden vuoden aikaraja.
e) osittaisia väitteitä ei sallita. Ei ole mahdollista rajoittaa tappiohuojennusta ainoastaan verotettavaan tuloon ja säilyttää henkilökohtaisten korvausten hyöty, mikä lisää tappiota, joka on käytettävissä muina vuosina saatuihin tuloihin nähden. Se on kaikki tai ei mitään-väite.
f) verosuunnittelun näkökulmasta on edullisempaa keventää tappiota ennemmin kuin myöhemmin. Mahdollinen veronpalautus lasketaan edellisen vuoden veroprosenttien ja korvausten perusteella.